Meillä kirjoitetaan ja julkaistaan todella korkeatasoista ja
monipuolista lasten- ja nuortenkirjallisuutta, mutta ainahan loistavassakin on
pientä toivomisen varaa. Olen vuosia valitellut, että kotimaisesta kentästä
tuntuvat puuttuvan yläkouluikäisille suunnatut dekkarit ja jännitysromaanit. Mistä
oletetaan dekkarilukijoiden kasvavan, jos tarjolla ovat vain Agatha
Christien klassikot (kaikki kunnia toki niille)?
Kuin vastauksena toiveisiini Mikko With julkaisi vuonna
2021 Saakelin satanen -nimisen nuortenromaanin. Kirjan mainiot ansiot
huomioi myös vuoden 2022 Topelius-palkintoraati, joka valitsi sen yhdeksi kuudesta
palkintoehdokkaista seuraavin perusteluin:
"Vauhdikas ja hulvaton seikkailukertomus kuvaa nuoria uskottavasti: se
tunnistaa nuorten maailman niin kirjan henkilöinä kuin lukijoina. Romaanissa on
hyvä imu ja rautainen juoni. Saakelin satanen on uskottava kertomus
siitä, miten kahdelle kaverukselle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin lähikaupan
ryöstäminen. Kerronnan täsmälliset yksityiskohdat ja nuoren pojan väkevä elämä
tekevät mahdottomaksi romaanin tapahtumien kyseenalaistamisen. Teoksella on
voimakas sisäinen kerronta ja kuvailu elokuvamaisen elävää. Kieli on tarkkaa ja
yksinkertaisuudessaan täsmällistä."
Saakelin satasen päähenkilö on 16-vuotias Uuno
Turhanen. Uuno käy Pyhäharjun yhtenäiskoulun ysiluokkaa, joka tarinan aikana
päättyy. Kesälomalla Uuno on töissä paikallisessa rautakaupassa. (Tykkään niin
paljon tästä Within huumorista, joka suunnattu paitsi varsinaiselle
kohderyhmälle myös varttuneemmille lukijoille!)
Uunon elämä ei ole mitenkään kovin hohdokasta. Palomiesisä
on kuollut työtehtävissä neljä vuotta sitten, ja äiti yrittää sinnitellä kahden
pojan yksinhuoltajana rahahuolten syövereissä. Isä ja isän kuolema hiertävät
äidin ja Uunon välejä. Pikkuveli Veeti on kuusivuotias. Koulussa Daniel-niminen
öykkärikingi kiusaa muun muassa Uunoa aina sille päälle sattuessaan. Uunon
suureksi pettymykseksi ihana Melina tuntuu olevan kiinnostunut Danielista.
Uunolla on oikeastaan vain yksi ystävä, Heikkinen. Kaveri on
koko tarinan omituisin tyyppi! Lukijalle ei selviä, miten ja mistä Heikkinen on
Uunon elämään putkahtanut. Hän on joitakin vuosia Uunoa vanhempi, mutta edes
Uuno ei tiedä, kuinka monta. Arvoituksia ovat iän lisäksi muun muassa Heikkisen
asuinpaikka ja perhe. Mitä hän tekee elääkseen? Ilmeisesti Heikkinen on
kuitenkin ihan luotettava tyyppi, sillä äiti hyväksyy hänet Uunon kaveriksi. Aina
kun Uuno on pulassa, hän voi luottaa harvasanaisen mutta ystävällisen Heikkisen
apuun.
Saakelin satanen ja sen uunituore kakkososa Saakelin
sieppaus kuvaavat siis melko tavallisen suomalaisen nuoren miehen elämää
koulu- ja kesätyökuvioineen sekä kaveri- ja seurusteluhuolineen. Syvyyttä tulee
mukaan Uunon perhetilanteesta. Siihen With kirjoittaa lohduttavaa valoa, kun
Uuno lopulta taipuu suostumaan terapiaan. Se ei ratkaise kaikkia pulmia, mutta
auttaa kuitenkin.
Valoa tuo myös jo edellä mainitsemani hulvaton huumori. Uunossa
on hitunen koheltajan vikaa, eikä hän ihan aina ajattele loppuun asti sanomisiaan
ja tekemisiään. Niinpä hän huomaa tuon tuostakin joutuneensa jonkinlaiseen
liemeen, josta kuiville pääsy vaatii taas uusia kikkakolmosia. Huumoria on
paljon myös kielen tasolla, ja kuten sanottu, sen kärki on pääosin suunnattu
kohderyhmälle mutta myös minä huomasin monia silmäniskuja, jotka on suunnattu meille
varttuneemmille lukijoille.
Mutta kaiken tämän lopulta varsin tavanomaisen nuortenkirja-aineksen
lisäksi Saakeleissa on kunnon jännitys- ja dekkarijuonet! Kokenutkin
dekkarifani huomasi kääntelevänsä sivuja melkoista vauhtia, kun jännitys
tiivistyy ja toiminta tihenee.
Saakelin satasessa prologi on tyrmäävä. Uuno ja
Heikkinen toteavat, että ainoa ulospääsy heidän tilanteestaan on lähi-Salen
ryöstäminen. Miten tilanteeseen on päädytty, selviää sitten kirjan seuraavissa
luvuissa. Vastoin lukijan odotuksia Salen ryöstäminen on kuitenkin vasta vaatimaton
alku tulossa oleville ongelmille ja juonenkäänteille! Uuno joutuu tahtomattaan
ja onnettoman sattuman kautta keskelle amerikkalaisen toimintafilmin kohtausta
muistuttavaa tilannetta, jossa ihan oikeasti kuolee ihmisiä. Ja vasta sen
jälkeen alkavat Uunon ja Heikkisen ongelmat… Lisäpisteet vielä todella
kekseliäästä loppuratkaisusta.
Saakelin sieppaus on itsenäinen jatko-osa Sataselle.
Eka lukiovuosi on ohi, ja Uuno saa järjestettyä itselleen kesätyön Oulusta.
Asuntoasia ratkeaa, kun Tanja-täti suostuu ottamaan hänet ainakin alkuun luokseen
sohvamajoitukseen. Tanja on aina ollut sosiaalisesti tyly, eikä yhdessä asuminen
itaran tädin kanssa houkuta, mutta vaihtoehtoja ei juuri ole. Pian Uuno huomaa,
että Tanja käyttäytyy entistäkin omituisemmin. Asunnossa tapahtuu kummallisia
asioita. Mikä on vialla?
Lukija alkaa uumoilla monenmoista, koska on prologista
lukenut Uunon vielä joutuvan melkoiseen pulaan eli kolkatuksi ja vangituksi
saunaan. Edessä on siis sieppaus, mutta miten siihen oikein päädytään? Kun
lukija lopulta löytää Uunon lukitusta saunasta, voi olla varma, että luvassa on
vielä monta todella tiukkaa ja täpärää juonenkäännettä, ennen kuin voidaan
rauhassa istahtaa kahvittelemaan ystävien kesken.
Kerrassaan mainiota! Ainakin yhtä Saakelia vielä
sarjaan kaipaisin, onhan sellainen luvassa?
Mikko With: Saakelin satanen
Myllylahti 2021. 195 s.
Mikko With: Saakelin sieppaus
Myllylahti 2023. 204 s.
Lainattu kirjastosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti