Karen Swan: Kesytön saari

 

”Karen Swan on menestynyt brittikirjailija, jonka teoksia leimaavat ainutlaatuiset miljööt, vahva paikallisväri ja taidokas tarinankerronta.” Näin alkaa Kesytön saari -romaanin ennakkokappaleen takakannen sisältä löytyvä lyhyt kirjailijaesittely. Kirjan ahmaistuani voin todeta, että esittely osuu nappiin kahden ensimmäisen määreen osalta, mutta kolmas onkin sitten kiistanalaisempi.

Kesyttömän saaren miljöö on kiistämättä kiehtovimpia, mihin olen pitkiin aikoihin kirjojen sivuilla törmännyt. Romaanin kesytön saari on Ulko-Hebridien uloimpiin osiin eli St. Kildan saariin kuuluva Hirta, jonka kolmekymmentä kuusi asukasta Ison-Britannian hallitus evakuoi vuoden 1930 kesällä mantereelle näiden omasta pyynnöstä. Kannattaa ehdottomasti kurkata, mitä tietoa tästä karusta maailman laidalla sijaitsevasta saariryhmästä internet kertoo. Kurkata voi joko ennen kirjaan tarttumista, kirjaa lukiessaan tai loppuun päästyään, mutta kurkata kannattaa.

Saari ja sen asukkaiden arki ja kohtalo ovat siis kiehtovaa faktaa, johon kirjailija Karen Swan on perehtynyt huolella ja jonka hän on onnistuneesti siirtänyt romaaninsa sivuille. Mutta kuten kirjailija itsekin teoksensa loppusanoissa toteaa, romaanihenkilöt ja heille tapahtuvat henkilökohtaiset asiat ovat silkkaa mielikuvitusta.

Kesytön saari sijoittuu ajallisesti saarelaisten elämän kohtalonkesään 1930. Saaren asukkaat olivat siis yhdessä tehneet anomuksen Iso-Britannian hallitukselle, että heidät siirrettäisiin pois saarelta, jolla hengissä selviämisen mahdollisuudet olivat käyneet yhä hankalammiksi. Asukkaiden päätös ei ollut yksimielinen, mutta enemmistön päätös kuitenkin. Harva heistä uskoi, että hallitus suostuisi pyyntöön, koska kaikki aiemmat saarelaisten anomukset elinolojen parantamisesta olivat kaikuneet kuuroille korville.

Saaret kuuluivat yksityiselle maanomistajalle, jonka torppareita saaren asukkaat olivat. Yhdyshenkilönä saarelaisten ja kartanonisännän välillä toimi kasööriksi nimitetty herra Mathieson, joka toi keväällä ja syksyllä saarelaisille välttämättömyystarvikkeita samalla kun keräsi näiltä maanvuokran. Saarelle poikkesi myös satunnaisesti erilaisia aluksia, joiden miehistön ja matkustajien avulla saatiin tarvikkeita ja uutisia maailmalta.

Romaanin päähenkilö on nuori nainen Effie Gilles, joka elättää itsensä ja vanhan isänsä tekemällä miesten töitä eli pyydystämällä lintuja kiipeilemällä saaren kalliojyrkänteillä. Miehet sulattavat Effien toimia vain vaivoin, mutta eivät voi häntä estääkään. Effie on taitava, kenties koko saaren taitavin linnustaja. Lisäksi hänellä on uskomattomat laajat perusteelliset tiedot saarten linnuista.

Juuri ennen kuin evakuointipäätös tulee saarelaisten tietoon, saarelle tulee vieraita. Dumfriesin jaarli ja tämän poika lordi Sholto ovat tulleet kasöörin opastamina tutustumaan saaren upeaan linnustoon. Jaarlilla on kotonaan harvinaisen laaja linnunmunakokoelma, joka kaipaa muutamia täydennyksiä Hirtan saarelta. Saarelaiset tarjoavat mielellään palveluksiaan tämänkaltaisille vieraille, koska se on mainio tapa ansaita kaivattua ylimääräistä rahaa. Effietä tosin kaihertaa napata munia lintujen pesistä vain, jotta rikas mies saisi ne kokoelmiinsa.

Kun miesten vaatteisiin pukeutuneen Effien ja nuoren komean lordi Sholton katseet ensimmäisen kerran kohtaavat, lukija jo tietää melkoisen määrän tulevista juonenkäänteistä. Sosiaalisesti nuoret ovat mahdollisimman kaukana toisistaan, mutta sydän sanoo jotain ihan muuta. Kuten kunnon romanttisessa viihteessä kuuluu, on onnellisen lopun edessä lukuisia ylikäymättömiltä vaikuttavia esteitä.

Effie on pitänyt itseään immuunina tunteille, joita nuori mies hänen mielessään ja kehossaan nostattaa, eikä hän ole voinut kuvitellakaan, että eräällä hyvin vastenmielisellä miehellä on ollut tiettyjä ajatuksia hänestä. Dramaattisia käänteitä ja epätoivoisia hetkiä on siis luvassa. Joissakin kohdissa Swan oikaisee mutkat luvattomankin suoriksi, mutta tarina etenee niiden avulla toki sutjakkaammin.

Romanttisen juonikuvion rinnalla kulkee ohuehko rikosjuonikuvio, sillä kasööri Mathieson katoaa saarelaisten evakuoinnin yhteydessä. Effiellä on mitä ilmeisimmin jotain tekemistä tapauksen kanssa, mutta Swan pitää lukijan epätietoisena yksityiskohdista ihan loppuun asti.

Kuten sanottu, tarina itsessään on verrattain kliseinen ja romanttisen viihteen kuvastoon nojautuvia peruskuvioita toistava. Henkilökuvauksessakaan Swan ei varsinaisesti loista, vaan ihmiset jäävät Effietä myöden melko ohuiksi. Romaanin paras anti on kiistämättä sen verrattoman mielenkiintoinen miljöö ja ajankuva, joka saa suorastaan huutamaan lisätietoa aiheesta.

Hieman yllätyin loppuun päästessäni, kun tajusin, että kyseessä on todellakin sarjan aloitusosa, jonka lopussa on melkoinen koukku. Seuraavaa osaa siis päätyy väkisinkin odottamaan kiihkeästi. Ideana on ilmeisesti, että sarjassa kerrotaan kunkin saarella asuneen nuoren naimaikäisen naisen eli Effien ikätoverien ja kasvinkumppanien tarinat, eli päähenkilöt vaihtuvat romaanista toiseen. Ilmeisen suosittu kaava tämäkin nykyromaaniviihteessä.

Karen Swan: Kesytön saari (The Last Summer)
Suom. Ilkka Rekiaro.
Otava 2023. 477 s.
Äänikirjan lukija Eija Ahvo.

Ennakkokappale.