Amandan kolme kesää on Meri Savosen ensimmäinen aikuisille suunnattu romaani. Savonen on toimittaja ja palkittu sanoittaja, jolta on ilmestynyt aikaisemmin viisi lastenkirjaa. Amandan kolme kesää solahtaa vaivattomasti hyvän mielen romaanien alaluokkaan.
Amanda on 36-vuotias helsinkiläisen yläkoulun äidinkielen ja
kirjallisuuden opettaja. Romaani alkaa lajityypille uskollisesti jo vakiintuneen
parisuhteen päättymiseen. Amanda ja Jon ovat seurustelleet kuusi vuotta, mutta
nyt he ovat riidelleet viimeisen repivän riitansa. Rakkaus ei kestänyt yhteistä
surua lapsettomuudesta. Oman lapsen ja perheen saaminen on Amandan suurin unelma
ja elämän tärkein tavoite, joka erossa tuntuu muuttuvan sulaksi mahdottomuudeksi.
Amandalla on turvaverkkoina viimeisillään raskaana oleva
Anna-sisko ja tämän unelma-aviomies Antti, paras ystävä ja kollega Iida sekä
Amandan oma asunto. Tätä yksityiskohtaa hieman kummastelin, sillä siinä ei ole
realismin häivääkään: pääkaupungissa asuva opettaja pitää kaksiotaan tyhjillään
kuusi vuotta!? No, fiktiostahan tässä on kyse, joten eteenpäin.
Romaanin nimi jo paljastaa, että tarinan aikajänne on noin
kolmen vuoden mittainen. Teoksen osiot on rytmitetty koulun lukukausien mukaan.
Amandan kollegat ja koulun opettajahuone ovat tarinassa mukana enemmän tai
vähemmän tiiviisti, mutta itse opetustyö on työnnetty visusti taustalle. Se
nousee pintaan lähinnä Amandan rakkautena lukemiseen ja kirjoihin, ja romaanista
voikin halutessaan poimia itselleen hyviä lukuvinkkejä.
Juoni rakentuu Amandan parisuhde- ja perhehaaveen ympärille.
Miten keski-iän kynnyksellä oleva tavallinen ja sydämensä särkenyt nainen voi
vielä päätyä laadukkaaseen parisuhteeseen, mistä miehiä löytyy, miten heihin tutustuu
ja ennen kaikkea, onko riittävää kipinää vai ei? Yrittämällä yrittäminen ei
tunnu luonnistuvan, mutta sattuma sen sijaan heittää välillä eteen
varteenotettavia ehdokkaita, jotka sitten turhauttavasti katoavat ennen kuin
Amanda ehtii tehdä mitään.
Kiitettävästi Amanda yrittää löytää elämäänsä myös uutta sisältöä.
Olisiko nyt aika lopultakin toteuttaa nuoruuden haave kokonaisesta kesästä
Italiassa? Olisiko siinä uusi tavoite, joka toisi kaivattua ryhtiä ja piristystä
tylsään ja tavalliseen arkeen? Matkakassan kartuttamiseksi Amanda päätyy
toisena eron jälkeisenä kesänä värväytymään kesätöihin muuttofirmaan.
Tässä kohdin kulmakarvani kohosivat jälleen ällistyksestä.
Ilmeisesti pääkaupunkiseudun yläkoulun opettajilta eivät mene kaikki mehut varsinaisissa
töissään, kuten miltei kaikilta tuntemiltani kollegoilta? Mutta kuten sanottu,
fiktiosta tässä todellakin on kyse.
Ruumiillinen työ tuo Amandan elämään monenlaista uutta, ja lopulta
kertyneelle matkakassallekin löytyy uusi käyttötarkoitus, joka sai minut hetkeksi
aavistuksen kadehtimaan Amandaa.
Hyvän mielen romaanien osastolla Amandan kolme kesää
sijoittuu hyvään keskitasoon. Varsinainen tarina etenee verkkaisesti, ja
paikoin olisin kaivannut tiivistämistä ja rönsyjen karsimista. Kuten olen
edellä todennut, realismille viitataan paikoin reippaasti kintaalla, mutta
toisaalta hyvinkin realistista on, etteivät Amandan elämän suuret kysymykset
ratkea hetkessä.
Huumoria on, mutta kommelluksia ei juurikaan, ellei
hamsteri-Hannun tapausta lasketa. Yksinäisyys ja lapsettomuus ovat teemoina
tummasävyisiä, mutta Savonen kirjoittaa niistä kuitenkin toivoa antaen. Ongelmat
toinen toisensa jälkeen ratkeavat, mutta eivät aina ilmeisimmän kautta. Leppoisa
ja lempeä asenne itse elämää kohtaan suorastaan huokuvat romaanista.
Meri Savonen: Amandan kolme kesää
Bazar 2023. 320 s.
Äänikirjan lukija Usva Kärnä.
Arvostelukappale. Äänikirja itse maksettu
kuunteluaikapalvelu.
Tässä juttusarjassa esittelen lyhyehkösti seuraavat kesän
aikana kuuntelemani (hyvän mielen romaanit sopivat erinomaisesti
kuunneltaviksi) uudet kotimaiset hyvän mielen romaanit:
Minna
Haapasalo: Kierrätyshäät (Karisto)
Mirella
Mäkelä: Seuraavana Tampere (Otava)
Kirsi Pehkonen: Etsivä löytää (Karisto)
Meri Savonen: Amandan kolme kesää (Bazar)
Ilona Tuominen: Seurustelusalaliitto (Bazar)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti