Syksyn 2024 historiallisia romaaneja

Kokosin itselleni ja teille muillekin iloksi ja hyödyksi kaikki löytämäni syksyllä 2024 ilmestyvät historialliset romaanit. Vastaavanlainen päivittyvä kooste kevään 2024 historiallisista romaaneista löytyy täältä. 

Kuten keväällä jo totesin, suomeksi ilmestyy huikea määrä ja todella monenlaisia historiallisiksi romaaneiksi laskettavia teoksia. Asetin historiallisen rajan noin vuoteen 1950 ja otin mukaan kirjat, joiden tapahtumat sijoittuvat joko siihen tai aiempiin vuosiin. Alagenrejä on perinteisistä sotaromaaneista dekkareihin ja keveään romanttiseen viihteeseen. Jokaiselle löytyy varmasti mieleistä luettavaa tältä listalta. 

Lukuohje: Uutuuskirjan linkki johtaa kustantamon sivulle kirjan esittelyyn. Jos jutussa mainitaan aiempia teoksia, niiden mahdolliset linkit vievät omaan blogijuttuuni kirjasta. Kun olen kirjan lukenut, lisään tänne tiivistelmän tunnelmistani ja linkin blogijuttuun, jos sellaisen teen.

Mitä poimit omaan lukupinoosi?

Otan myös mielihyvin vastaan täydennysvinkkejä.

 

Simona Ahrnstedt: Mahdoton kohtalo (Ett otänkbart öde)
Suom. Auli Hurme-Keränen.
WSOY. Ilmestyy heinäkuussa.

Tekijän neljäs suomennettu romaani. Mahdoton kohtalo sijoittuu 1880-luvun Ruotsiin ja käsittelee emansipaatiota. Ahrnstedt on kustantamon esittelyn mukaan Ruotsin suosituimpia viihdekirjailijoita ja hänen teoksensa hekumallisia.

 

Päivi Alasalmi: Meren ja veren liitto
Gummerus. Ilmestyy syyskuussa.

Hurja romaani nuoresta Christinasta, ristiriitojen repimästä rakkaudesta ja vilpittömästä uhrautumisesta. Syyskuussa 1714 joukko Perämeren rannikon asukkaita pakenee venäläissotilaita Hailuotoon. Heidän on tarkoitus jatkaa Ruotsiin, mutta 200 kasakkaa ehtii rantautua saareen. Murhaperjantain myllynratas pyörii armotta, eikä rattaan läpi virtaa vesi vaan veri.

Tämän kirjan pariin pääsyä odotan kovasti, sillä Alasalmi on yksi suosikkikertojistani ja aihehan on vallan hyytävä.

 NYT LUETTU: Vielä paljon odottamaani hurjempi! Kauhea, tärkeä, erinomainen romaani. Lukekaa!
Täällä tarkemmin.

Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan joulutarinat
Gummerus. Ilmestyy lokakuussa.

Kokoelmassa ovat mukana aiemmin ilmestyneet joulutarinat Loviisan joulu ja Joulu Örndahlin ruukissa, jotka molemmat olen kuunnellut. Uusi teksti on nimeltään Joulu Falken linnassa, joka sijoittuu talvisodan aikaan. Eiköhän sekin pidä kuunnella joulukuussa.

 

Ingeborg Arvola: Jäämeren laulu (Kniven i ilden)
Ruijan rannalla -sarjan osa 1
Suom. Aki Räsänen.
Gummerus. Ilmestyy elokuussa.

Vuonna1859 Priita-Kaisa laittaa sukset jalkaansa ja lähtee kahden poikansa kanssa pitkälle matkalle Sodankylästä Norjaan. Hän on joutunut kirkon kurinpidon kohteeksi suhteesta naimisissa olevaan mieheen. Päämääränä on Pykeija, jossa meren sanotaan kiehuvan turskasta.

Jäämeren laulu kertoo lumoavasti suomensukuisista kveeneistä ja heidän karusta ympäristöstään.

Tämä sarja on kyllä ihan pakollisten luettavien joukossa!

 

 

Laura Baldini: Unelma kauneudesta (Ein Traum von Schönheit)
Suom. Auli Hurme-Keränen.
Bazar. Ilmestyy elokuussa. Bazarin Naisia historiassa -sarjaa.

Kauneusguru Estée Lauderin elämään perustuva biofiktiivinen lukuromaani.

 


Eva-Maria Bast: Kuningatar Elisabet (Die Queen)
Suom. Hanna Fauster.
Bazar. Ilmestyy joulukuussa. Elisabet-sarjan toinen osa.

Biofiktiivinen romaani valottaa kiehtovalla tavalla kuningatar Elisabet II:n ensimmäisiä, äärimmäisen haastavia vuosikymmeniä hallitsijana.

 

Marie Benedict: Agatha Christien arvoitus (The Mystery of Mrs. Christie)
Suom. Hanni Salovaara.
Sitruuna. Ilmestyy elokuussa.

Benedict hyödyntää tunnettua yhdentoista päivän mittaista Agatha Christien katoamista vuonna 1926 ja rakentaa siihen fiktiivisen murhamysteerin.

Kiinnostaa ja ei kiinnosta. Tuntuu, että tästä aiheesta olen jo saanut kaiken, minkä haluan. Pidin kuitenkin aiemmin lukemastani Benedictin romaanista Rouva Einstein, joten en nyt täysin tyrmääkään.

Lorna Cook: Tanssi sodan näyttämöllä (The Dressmaker’s Secret)
Suom. Nina Mäki-Kihniä.
Bazar. Ilmestyy syyskuussa.

”Pakahduttava romaani yhden naisen taistelusta pahuutta vastaan”, luvataan takakansitekstissä. Romaani jakautuu kahteen aikatasoon. Historiallinen taso sijoittuu vuoden 1941 Pariisiin, toinen taso nykyajan Pariisiin, jossa Chloé muistelee isoäitiään Adèlea ja tämän tarinaa.

Tämä on Cookin toinen suomennettu teos. Keväällä ilmestyi ensimmäinen Ystävät,rakastavaiset, viholliset, jossa mennyt aikataso sijoittuu toisen maailmansodan vuosiin Guernseylle Kanaalisaarille. Kuuntelin sen kesän aikana ja pidin kovasti.

 

Paulus Dill: Gaius
Readme. Ilmestyy elokuussa.

Kirjailijanimi Paulus Dillin esikoisromaani Gaius kertoo hämmästyttävän tarinan muinaisen Rooman, Egyptin ja Juudean seuduilta. Menneen maailman ihmeet ja mystiikka törmäävät toisiinsa, kun kirjailija valottaa kristinuskon alun muinaisia mysteerejä ja tapahtumia.

 

Sara Divello: Broadwayn perhonen (Broadway Butterfly)
Suom. Elina Salonen.
Sitruuna. Ilmestyy lokakuussa.

Tositapahtumiin perustuva romaani vuonna 1923 Manhattanilla tapahtuneesta murhasta. Nuori skandaalinkäryinen nainen on joutunut ryöstömurhan uhriksi, ja rikostoimittaja Julia Harper ryhtyy tutkimaan tapausta.

Kuulostaa vauhdikkaalta ja emansipatoriselta!

 

Joel Elstelä: Izak
WSOY. Ilmestyy syyskuussa.

”Izak on runsasta ja perinteistä romaanitaidetta, jonka taitavasti rakennetut kohtaukset, hurmaava miljöökuvaus ja tragikoomiset hahmot vievät lukijan vuosisadan takaisen Euroopan kaoottiseen, värikylläiseen mielettömyyteen”, lupaa kustantamo. Minulla on Elstelän Finladia-ehdokasromaanikin vielä lukematta. Izakissa on 700 sivua, eli kuuluu järkälesarjaan!

 

Christina Erikson: Autuuden saari (Lycksalighetens ö)
Kartanon naiset -sarjan osa 2
Suom. Jänis Louhivuori.
Docendo. Ilmestyy lokakuussa.

Tapahtumat alkavat Svartån kartanossa vuonna 1789, kun Christina huomaa olevansa vastuussa perintökartanon tulevaisuudesta. Aviomies pitäisi valita huolella, mutta Christina ei saa mielestään muurarin poika Gustafia.

Tätä markkinoidaan Ruotsin Downton Abbeyna, mutta suomalainen vastine voisi olla Hakoisten naiset. Erikson asuu itse nykyään Svartån linnassa, ja romaanien päähenkilöt ovat samaten kartanossa eläneitä historiallisia henkilöitä.

 

Sarah Freethy: Dachaun posliinintekijä (The Porcelain Maker)
Suom. Sirpa Saari.
Docendo. Ilmestyy syyskuussa.

Kahden aikatason romaani, jossa varhaisempi tarina alkaa 1920-luvun lopulta ja nykyaika vuodesta 1993. Clara selvittelee mystisen isänsä tarinaa johtolankanaan posliiniesine.

Ihan hirveästi en näistä keskitysleiriromaaneista innostu. Katsotaan.

 

Mikko Haaja: Lemetin veriset hanget
Docendo. Ilmestyy syyskuussa.

Tämä on v. 1990 syntyneen Haajan viides sotaromaani. Lajityyppi ei todellakaan ole omintani, mutta olen kyllä aikoinani siihenkin sen verran tutustunut, että rajaus on tehty kokemuspohjalta.

 

Antti Heikkinen: Rautavaara
WSOY. Ilmestyy syyskuussa.

Viiden sukupolven mitalta saman suvun jäsenien elämät kietoutuvat 150 vuotta täyttävän Rautavaaran kunnan 150-vuotiseen historiaan.

 

Henna Huovila: Sielulintu
Docendo. Ilmestyy elokuussa.

1830-luvulle Jyväskylän kaupungin perustamisaikaan sijoittuva romaani, jossa päähenkilönä torpan tyttö Pieta. Nuori nainen on ammatiltaan parantaja, jonka tulevaisuus on kaikkea muuta kuin ruusuinen.

Kiinnostaa kovasti!

 

James Hynes: Varpunen (Sparrow)
Suom. Risto Mikkonen.
Sitruuna. Ilmestyy syyskuussa.

"Muinaisen Rooman kaupungin Carthago Novan armottomille kaduille ja kujille sijoittuva romaani kertoo orja Jaakobista, Varpusesta, jonka syntyperä on tuntematon."

Suunnilleen näin tämä romaani esitellään takakannessa, mutta tapahtumat sijoittuvat pääosin Cartago Novan Helicon-nimiseen tavernaan ja sen yläkerrassa sijaitsevaan bordelliin. Päähenkilö on nimetön ja syntyperältään tuntematon orja, jota kutsutaan tarinan mittaan eri nimillä. Romaani kuvaa armottomasti laillista ihmiskauppaa sen uhrien näkökulmasta. Väkivaltaa, raiskauksia, murhia. 

NYT LUETTU: Katso juttu tästä.

Virpi Hämeen-Anttila: Myöhäinen kevät
Synnyinmaa-sarjan osa 2
Otava. Ilmestyy syyskuussa.

1860-luvun nälkävuosiin sijoittuva romaani. En ole vielä ehtinyt lukea Synnyinmaa-sarjan ensimmäistä osaa Sarastus, joka on mielestäni saanut hieman kriittisen vastaanoton. Nälkävuodet on kuitenkin 1800-luvun historiassa mielenkiintoinen ja tietysti hyvin traaginen vaihe, joten periaatteessa kiinnostaa kyllä.

 

Heidi Jaatinen: Vuolle
Gummerus. Ilmestyy elokuussa.

En ole vielä lukenut romaaneja Koski (2018) ja Suvanto (2021), joihin tämä 896-sivuinen Vuolle on jatkoa. Vuolle sijoittuu 1920-luvun lopulle ja 1930-luvulle, jolloin suomalainen oikeistoradikalismi nousee ja jännitteet kiristyvät.

Nyt on kyllä ryhdistäydyttävä, sillä tämä on varmasti juuri sellainen romaanisarja, josta pidän.

 

Roy Jacobsen: Rigelin silmät (Rigels øyne)
Barrøy-sarja, osa 3

Suom. Pirkko Talvio-Jaatinen. 
Sitruuna. Ilmestyy syyskuussa.

Toisen maailmansodan aikaan Norjaan Lofooteille sijoittuvan Ingrid Barrøysta kertovan sarjan kolmas osa. Ingrid etsii lapsensa venäläistä isää vuoden 1946 sekasortoisissa oloissa.

Sarja on tosi kiinnostava monella tavalla: naisen näkökulma Norjan kohtalonvuosiin, jylhät maisemat, kirjojen valtava suosio ja myös arvostus merkittävien palkintojen ehdokkuuksien muodossa. Loputtomalle lukulistalle siis! 

Vaseem Khan: Kuolema koittaa keskiyöllä (Midnight at Malabar House)
Komisario Persis Wadia tutkii -sarjan osa 1
Suom. Inka Parpola.
Sitruuna. Ilmestyy elokuussa.

Intian ensimmäinen naiskomisario Persis Wadia joutuu kohtaamaan kaikki kuviteltavissa olevat ennakkoluulot ratkoessaan kimuranttia rikosta vuoden 1950 alkutunteina Bombayssa. Onneksi avuksi rientää Scotlan Yardin rikostutkija Archie Blackfinch.

NYT LUETTU: Kuuntelin tämän kesän aikana ja viihdyin vallan mainiosti. Ei ihme, että Khan sai tästä rikosromaanistaan arvostetun Crime Writers Association Historical Dagger -palkinnon.

 

Sanna-Leena Knuuttila: Toisen maan tyttäret
Reuna. Selkoromaani.
Ilmestyy elokuussa.

Suomalaisen Mirjan matka siirtolaisena Amerikkaan 1900-luvun alkupuolella. Olen lukenut Knuutilan aiemman historiallisen selkokirjan Ne lensivät tästäyli, ja sen perusteella tämä siirtolaisromaanikin kiinnostaa.

 

JP Koskinen: Ukkoslintu
Like. Ilmestyy elokuussa.

Ukkoslintu täydentää amerikansuomalaisesta Kuuran suvusta kertovan Tulisiipi-trilogian. Ajallisesti tämä sijoittuu Haukansilmän ja Tulisiiven väliin. Tapahtumat alkavat vuodesta 1917.

Yksi oman kirjasyksyni tapauksista!


NYT LUETTU: Täydentää romaanitrilogian ja sijoittuu ajallisesti Haukansilmän ja Tulisiiven väliin, kertoo samalla Yrjön lehtimieheksi ryhtyneen Janne-pojan tarinan. Taattua Koskista.

 

Petter Kukkonen: Pohjoinen tanssi
Docendo. Ilmestyy lokakuussa.

Tästä kirjasta olen iloinen! Kukkosen esikoisromaani Oliivipuut eivät koskaan kuole on järkälemäinen ja hieman raskassoutuinen, mutta erittäin lupaava. Lukulistalle siis ehdottomasti!

Anni Kytömäki: Mirabilis
Gummerus. Ilmestyy syyskuussa.

Kustantamo kuvailee syksyn merkkitapausromaania näin:
”Mirabilis sijoittuu 1800–1900-luvun vaihteeseen ja kuvaa maailmankatsomuksellista murrosta, jolloin luonnontiede osoittaa, ettei ihminen olekaan luomakunnan kruunu.

Väkevä kirjallinen seikkailu kuljettaa nälkävuosista Amurinmaan suomalaiseen siirtokuntaan, vuorille ja villeihin metsiin ja takaisin kotimaan harjumaisemiin.”

Saan kirjoittaa kirjasta arvion Salon Seudun Sanomiin, mistä olen ikionnellinen!

NYT LUETTU: Todellinen runsaudensarvi, jota lukiessa helposti riistäytyy harhapoluille, kuten kuuntelemaan Ylen podcast-sarjaa historian ornitologeista! Vaikuttava monella tapaa.

Arvio ilmestynyt 22.9.2024: 

Mammuttimaisessa Mirabilis-romaanissa riittää ammennettavaa ja luodattavaa. Paikoin ollaan fokuksen katoamisen rajoilla. Lukuisat mielenkiintoiset aiheet ja yksityiskohdat houkuttelevat poikkeamaan harhapoluille.

Taiturimaisesti Kytömäki kuitenkin pitää tarinan hallinnassaan ja jännitteen yllä loppuun asti. Kaiken viimeistelee huolella hiottu kieli runollisen kauniine kuvineen. ”Tuuli vetää ylleni lehtien kahinan.”

Heidi Köngäs: Tango Frisk
Otava. Ilmestyy syyskuussa.

1900-luvun alkupuolelle Vaasan seudulle sijoittuva avioliittoromaani. Köngäs on yksi suosikkikertojistani, joten ehdottomasti tämä on lukulistalla tukevasti.

 

Jari Lappalainen: Konepistooliritarin seikkailut
Karisto. Ilmestyy syyskuussa.

Tosipohjainen romaani jatkosodassa taistelleesta Emil Pasasesta, joka palkittiin ansioistaan Mannerheim-ristillä. Historiallinen romaani tämäkin, vaikka sujahtaa omaan selkeään lokeroonsa.

Sarah Lark: Simpukoiden soitto (Der Klang des Muschelhorns)
Suom. Sanna van Leeuwen. Bazar.
Ilmestyy lokakuussa. Toinen osa Tulikukka-sarjaa.

1860-luvun Uuteen-Seelantiin sijoittuva romaani. Rata Stationin lammasfarmi kohtaa suuria vaikeuksia, mutta nuoret naiset päättävät palata kotiin ja pelastaa sen.

Larkin tuotantoa olen vain pidellyt käsissäni. Muhkeat romaanit kyllä kiinnostavat, mutta lukemiselle ei ole tuntunut löytyvän oikeaa hetkeä.

 

Michelle Marly: Mademoiselle Coco ja rakkauden tuoksu (Mademoiselle Coco und der Duft der Liebe)
Suom. Pekka Tuomisto.
Sitruuna. Ilmestyy elokuussa.

Romaani kertoo salaperäisestä ajasta ikonisen muotisuunnittelijan Coco Chanelin (1883–1971) elämässä.

 

Lynn Messina: Kohtalokas kihlaus (A Nefarious Engagement)
Beatrice Hyde-Clare ratkaisee -sarjan osa 4
Suom. Meri Kapari.

Olen lukenut sarjan aloitusosan Murha paremmissa piireissä, eikä se ollut lainkaan hassumpaa viihdettä. Kiivaan julkaisutahdin kyydistä olen näemmä pudonnut oikein kunnolla, mutta ehkäpä näitä voi lukea myös epäjärjestyksessä.

 

Anna Misko: Väärä sääty
Docendo. Ilmestyy syyskuussa.

Miskon aiemmat historialliset romaanit Armovuosi ja Kultaokra ovat olleet lukulistallani pitkään, mutta vielä en ole niiden pariin ehtinyt. Väärä sääty sijoittuu 1800-luvun alkuvuosikymmenten Turkuun. Kirjan nimi jo kertoo, että papintytär Sara ja paroni Edelcrantz kohtaavat vastuksia rakkaudessa. Kustantaja lupaa nautittavaa romantiikkaa.

 

Markus Nummi: Käräjät
Otava. Ilmestyy syyskuussa.

Vuoteen 1938 ja Etelä-Pohjanmaalle sijoittuva romaani rikosvyyhdistä ja siitä seuraavista tapahtumista.

Raija Oranen: Punaisten kukkien puutarha
Otava. Ilmestyy syyskuussa.

1900-luvun alkupuoliskon Suomesta ja Mikkelin seudusta kertova romaani. Päähenkilö kunnallisneuvos Edwin Allén.

 

Reidar Palmgren: Veli jota minulla ei ollut
Otava. Ilmestyy elokuussa.

Miesten välisestä ystävyydestä kertova romaani, jossa päähenkilöt Axel Kannosto ja pitkäkoipinen Urho tutustuvat kansalaissodassa. Tarina jatkuu 1920- ja 1930-luvuille.

Jaana Piira: Polttavat raiteet, aseman varjo
Lind & co. Ilmestyy marraskuussa, vain e- ja äänikirjana.

Eletään 1930-lukua Kellomäen kylässä, Ylä-Karjalassa. Anna on saanut töitä juna-asemalla laiturivaihteenhoitajana. Aviomies Niilo on ollut aikoinaan vangittuna punaisten vankileirillä eikä häntä vieläkään pidetä kunnon kansalaisena. Annan siivellä Niilo saa kuitenkin töitä ratavartijana. 

Uutena postinhoitajana on asemalla aloittanut myös Kerttu, jolla on suuria unelmia tulevaisuuden varalle.  Kukaan heistä ei osaa odottaa nurkan takana vaanivaa uutta sotaa.

 

Julia Quinn: Petollinen kosija (The Secret of Sir Richard Kenworthy)
Smythe-Smith-sarjan 4. osa.
Suom. Taimi Tornikoski.
Tammi. Ilmestyy heinäkuussa.

Quinnin tunnetuin työ on Bridgerton-romaanisarja. Smythe-Smith-sarjassa perheen epämusikaaliset tyttäret etsivät aviomiehiä tai jotain sellaista. Ei vaikuta ihan minun sarjaltani, mutta ulkoasu on kaunis.

Tracy Rees: Syreenilehto (The Elopement)
Suom. Anu Heino.
Sitruuna. Ilmestyy syyskuussa.

Edellinen Tracy Reesiltä suomennetty romaani Ruusutarha odottelee edelleen lukupinossani. Syreenilehdon päähenkilö on varakkaan perheen 24-vuotias Rowena-tytär, joka ei taida solmia avioliittoa, jota hänen vanhempansa toivoisivat. Tapahtumat alkavat vuonna 1897.

Asko Sahlberg: Pompeius
Like. Ilmestyy syyskuussa.

Sotapäällikkö Gnaeus Pompeius antiikin Rooman vallan käytävillä.

Cristina Sandu: Tanskalainen retkikunta
Otava. Ilmestyy syyskuussa.

Nicaraguan tanskalaisista siirtolaisista kertova romaani, jonka aikatasoista toinen sijoittuu 1920-luvulle. Erittäin mielenkiintoinen aihe!

 

Esa Sirén: Partisaanien takaa-ajo
Gummerus. Ilmestyy elokuussa.

Sirénin 20. sotaromaani kertoo kesällä 1943 neuvostopartisaanien Suomussalmen alueelle tekemistä julmista iskuista, joissa siepataan suomalaissotilaita ja tapetaan niin naisia kuin lapsia. RJP8:n pelottomat rajajääkärit lähtevät talvisodan karaiseman luutnantti Vaalamaan johdolla hurjaan takaa-ajoon, joka päättyy joulukuun veriseen erämaataisteluun.

 

Wilbur Smith ja Tom Harper: Nouseva hyöky (Storm Tide)
Courtney-sarjan 21. osa.
Suom. Nina Mäki-Kihniä.
WSOY. Ilmestyy lokakuussa.

Nouseva hyöky on osa tällä hetkellä 24-osaista Courtneyn suvusta kertovaa sarjaa. Smith julkaisi aloitusosan vuonna 1964, ja sarjan loppupään kirjat on kirjoitettu yhdessä toisten kirjailijoiden kanssa. Smith kuoli vuonna 2021, mutta sarjaan on senkin jälkeen tullut lisäosia. Nouseva hyöky sijoittuu 1770-luvulle Amerikan itsenäisyyssodan aikaan.

Tätä Courtney-sarjaa en ole lukenut, mutta Joen jumalasta alkanutta Egypti-sarjaa kyllä.

 

Danielle Steel: Morsiusmekko (The Weddingdress)
Suom. Minna Kujamäki.
WSOY. Ilmestyy marraskuussa.

Ideana on sukupolvelta toiselle kulkevan morsiuspuvun seuraaminen. Alkuun lähdetään vuodesta 1929 juuri ennen suurta pörssiromahdusta.

Steeliä en ole tainnut koskaan lukea, mikä on vähän yllättävää, koska kirjailija on suorastaan megasuosittu: yli miljardi myytyä teosta!

Miina Supinen: Kultainen peura 
Otava. Ilmestyy syyskuussa.

1880-luvun Sortavalan opettajaseminaariin sijoittuva romaani, jossa historiallisten ainesten lisäksi yliluonnollisia aineksia ja kauhuelementtejäkin. Mielenkiintoinen yhdistelmä!

Jari Tervo: Eeva ja Aatami
Otava. Ilmestyy syyskuussa.

Teosta luonnehditaan mammuttimaiseksi (n. 600 sivua) ja epähistorialliseksi. Tutummin lienee kyse vaihtoehtohistoriassa, sillä lokakuussa 1944 Neuvostoliitto miehittää Suomen. Pelottava, humoristinen. Kiinnostava yhdistelmä!

Satu Tähtinen: Seikkailijalordin paluu ja muita yllätyksiä (Moraalisten naisten kirjakerho 2)
Otava. Ilmestyy syyskuussa.

Historiallinen viihderomaani, jonka tapahtumat sijoittuvat viktoriaanisen ajan Englantiin. Keväällä ilmestynyt aiempi osa Lordi D ja muita seurapiirisalaisuuksia on ollut ainakin kirjagramissa suosittu. Itse en vielä ole tullut kokeilleeksi.

 

Kristiina Vuori: Kuningattaren lemmikki
Tammi. Ilmestyy syyskuussa.

Aargh! En ole vielä ehtinyt lukea viime vuonna ilmestynyttä kiehtovan kuuloista Tulppaaneja kuninkaalle -romaania, jolle tämä on (itsenäistä) jatkoa! Tuudittauduin siihen, että luen kirjat sitten peräkkäin, kun molemmat osat ovat ilmestyneet. Niin hujahti se vuosi…

Romaanin pohjana on 1600-luvulla eläneen Ulrika Beata Tanton uskomaton elämäntarina. Nuori tyttö lähetetään Konstantinopolista sulttaanilta lahjaksi Ruotsin kuninkaalle.

Mikko Malila: Kastanjasota

 

Kastanjasota on Mikko Malilan esikoisromaani, jonka miljöönä on lamavuoden 1994 Turku ja erityisesti Martin kaupunginosa. Minäkertoja on vitosluokkalainen poika, joka kavereineen on siirtymässä kesän jälkeen kuudennelle luokalle eli koulun vanhimmiksi. On siis menossa lapsuuden viimeinen kesä, jota värittää parempiosaisten korttelien poikien kanssa käytävä reviiritaistelu. Sen ammuksina ovat maahan varisseet kastanjat.

Pojan paras kaveri Santeri näkee huhtikuussa huoneensa kattoikkunasta ilmalaivan ja kapuaa sen kyytiin. Ilmalaivan kapteeni ajeluttaa Santeria kaupungin yllä, eikä Santeri kerro ilmalaivasta kenellekään muulle kuin parhaalle ystävälleen. Onko Santeri sekoamassa, vai mistä oikein on kysymys?

Kastanjasota oli minulle vaikea luettava. Syynä on Malilan käyttämä kielellinen tyylikeino, jossa lapsen ajattelutapa näytetään korostetun lyhyiden päälauseiden tykityksenä:

Meidän naapurit kyttäsi meitä. Ne kanteli herkästi. Isää ei valitukset kiinnostaneet. Se oli salaa samaa mieltä kanssamme. Naapureiden kukkapenkit, joihin me potkittiin palloa, ei olleet minkään arvoisia. Ne oli jämähtäneet väärälle vuosikymmenelle. Ne oli kaikki eläkeläisiä. Ne oli mahdollisuutensa jo saaneet.

Ymmärrän idean mainiosti, mutta jatkuva töksähtely lukiessa alkoi nopeasti käydä raskaaksi. Ajattelin, että tottuisin piankin tähän tyyliin, mutta niin ei sitten missään vaiheessa käynyt.

Lasten maailma näyttäytyy romaanissa pelottavana ja ahdistavana. Aikuisilla on omat murheensa, joten he eivät tunnu näkevän eivätkä kuulevan, mitä heidän silmiensä alla tapahtuu. Eletään tosiaan suuren lama-ajan viimeisiä aikoja, mikä myös näkyy vanhempien käytöksessä. Malila tavoittaa ajan ankean tunnelman valitettavankin hyvin. Niihin aikoihin on vaikea tuntea nostalgista kaipuuta.

Mikko Malila: Kastanjasota
Otava 2024. 223 s.

Arvostelukappale.

Juha Ruusuvuori: Keskusteluja vainajien kanssa

 

Maagisrealistinen historiallinen veijariautofiktio. Jokseenkin hankalaa on tavoittaa kattavaa määritelmää Juha Ruusuvuoren romaanille Keskusteluja vainajien kanssa! Onneksi määritteleminen ei ole mitenkään pakollista, vaan romaanista saa vain nauttia ja hämmästellä kirjailijan ajatuksenjuoksua ja oivaltavaa mielikuvittelua. Loppuun päästyään löytää vielä sivun mittaisen luettelon lähteistä, joista tekijä on teokseensa ideoita ja aiheita ammentanut.

Romaanin minäkertoja on Juha Ruusuvuori -niminen mies, kirjailija, joka on yllättäen menettänyt vaimonsa ja jäänyt siis leskeksi. Surullinen tapahtuma on suistanut miehen elämän totutuilta raiteiltaan, ja hän alkaa pohdiskella ehkä vähän liikaakin tuonpuoleiseen siirtyneitä sukupolvia. Seurauksena on elävien ja kuolleiden välisen rajan rakoilu.

Esivanhemmat alkavat keskustella Ruusuvuoren kanssa, ja mies ottaa tehtäväkseen selvittää, mitkä hänen ominaisuutensa ja luonteenpiirteensä ovat peräisin mistäkin. Tarkoituksena on ruotia läpi sekä isän että äidin puoleiset sukulinjat, jolloin reitistä muodostuu mukavasti paraabelin muotoinen kuvio Hämeestä Helsingin kautta Pohjanmaalle.

Matkakumppanikseen Ruusuvuori saa sekarotuisen koiransa Reinon, joka kommentoi menoa ja kohdattuja vainajia sarkastisesti. Kirjailijalla on suunnitelmansa, mutta nopeasti käy ilmi, ettei vainajia pysty juurikaan hallitsemaan. He ilmiintyvät milloin mihinkin keskusteluun heittämään sekaan omat kommenttinsa. Vaiteliaista hämäläisesi-isistä ei saa juttua kiskottua hohtimillakaan, kun taas jotkut toiset ovat rasittavankin suulasta porukkaa.

Suvussa kulkeneet anekdootit ja tarinat ruoditaan läpi, uusia paljastuu ja vanhoistakin uusia ulottuvuuksia. Arka kohta Ruusuvuoren omassa elämässä, kipeä isäsuhde, saa sekin lievennystä asettuessaan osaksi tarinakudelmaa.

Keskusteluja vainajien kanssa on erikoinen lukukokemus. Se vaatii lukijalta keskittymistä ja antautumista omintakeiselle kerronnalle. Ruusuvuori ei ole lähtenyt kirjoittamaan perinteistä sukusaagaa, vaan ote on rennon veijarimainen. Maagisrealistista tyyliäkään ei kannata kavahtaa. Aaveiden kanssa keskustelu sujuu Ruusuvuorelta mukavasti, ja Reino-koiran välikommentit viimeistään vapauttavat tunnelman.

Romaanin pohjavire on kuitenkin vakava. Olemme lenkki sukupolvien ketjussa. Kovin vähän voimme tietää toisistamme, saati ennen meitä eläneistä. Mutta jotakin jälkiä voi kuitenkin löytyä. Mitä hennompia ne ovat, sitä arvokkaammilta ne tuntuvat.

 

”Menneet, olevat ja tulevat ovat samaan vyyhteen kiedottuja erivärisiä lankoja,
mikä värjätty nokkosella, mikä sipulilla. Ei niitä voi erottaa toisistaan.”

 

Juha Ruusuvuori: Keskusteluja vainajien kanssa
WSOY 2024. 237 s.

Arvostelukappale.

P.S. Juha Ruusuvuori sai tästä romaanista Keskusteluja vainajien kanssa Turun Kirja- ja Ruokamessujen yhteisen Kirja à la Carte 2024 -palkinnon. 

Anders de la Motte: Keräilijä

Vuonna 2010 esikoisteoksensa Peli (Otava, 2013) julkaissut Anders de la Motte kuuluu ehdottomasti Ruotsin kadehdittavan leveään nimekkäitten ja kansainvälistä menestystä niittävien rikoskirjailijoiden kärkeen. Vuonna 1971 syntynyt de la Motte on entinen poliisi. Hän on työskennellyt myös IT-alan turvallisuuspäällikkönä ja kansainvälisenä turvallisuuskonsulttina.

Peli aloittaa samannimisen nettimaailmaa sivuavan vauhdikkaan rikosromaanitrilogian (myöhemmät osat Lume ja Kupla, ilmestyneet Suomessa Otavan kustantamina v. 2014 ja 2015), ja Ruotsin dekkariakatemia myönsi sille vuoden esikoisdekkaripalkinnon. Sarjan päähenkilö on Henke Pettersson eli HP, luuseriksi luonnehdittu pikkurikollinen, joka löytää junasta hienon uuden kännykän. Se päätyy luonnollisesti HP:n taskuun. Sitten hän alkaa saada löytöluuriin itselleen osoitettuja viestejä, joissa hänet kutsutaan mukaan jännittävään verkossa pelattavaan Peliin, jonka tehtävät alkavat pian saada pelottavia ulottuvuuksia.

Seuraavaksi de la Motte julkaisi kaksiosaisen sarjan, jonka osat ovat nimeltään MemoRandom (2014) ja UltiMatum (2015). Jälkimmäisellä osalla de la Motte voitti Ruotsin dekkariakatemian myöntämän palkinnon vuoden parhaasta dekkarista. Näitä teoksia ei ole suomennettu. Sarjan päähenkilö on tukholmalaispoliisi David Sarac, jonka tehtäviin kuuluu poliisin salaisten tietolähteiden kanssa melko vapain säännöin toimiminen. David joutuu onnettomuuteen, jossa hän menettää kohtalokkaasti muistinsa ja samalla otteensa vaarallisesta petosten ja valheiden verkosta, jota on rakentanut. Kirjat vaikuttavat esittelytekstien perusteella synkähköiltä mutta nopeatahtisilta trillereiltä, joissa juuri kukaan ei ole sitä miltä ensin näyttää.

Tämän kaksiosaisen sarjan jälkeen on ilmestynyt niin sanottu Vuodenaika-tetralogia (joissakin lähteissä puhutaan myös Skåne-tetralogiasta), jossa on neljä itsenäistä rikosromaania. Skånen lisäksi teosten rakenne vaikuttaa olevan yhdistävä tekijä, eli vuosien takainen rikos nousee tavalla tai toisella pintaan nykyhetkessä ja johtaa uusiin rikoksiin ja pelottaviin tilanteisiin. Sarjaa ei ole suomennettu, mutta siihen kuuluvat osat Slutet på sommaren (2016), Höstdåd (2017), Vintereld (2018) ja Våroffer (2020).

Uusi aluevaltaus tämän sarjan jälkeen de la Mottelta oli yhteistyössä koomikko, tv-juontaja ja käsikirjoittaja Måns Nilssonin kanssa kirjoitettu toistaiseksi kaksiosainen cozy mystery -tyyppinen sarja Kesäparatiisin murhat (Morden på Österlen). Sen on suomeksi julkaissut Johnny Kniga -kustantamo, ja siihen kuuluvat idylliseen Skåneen sijoittuvat kirjat Kuolema asuntonäytössä (2022) ja Antiikkikauppiaan kuolema (2023). Sarjassa rikoksia ratkovat keskusrikospoliisin vähän törpöksi luonnehdittu komisario Peter Vinston ja paikallinen rikostutkija Tove Esping.

Ilmeisesti yhteiskirjoittaminen on miellyttänyt de la Mottea, sillä Ruotsissa on tämän vuoden toukokuussa ilmestynyt aloitusosa Ett fall på Capri uudesta Mord under Solen -arvoitusdekkarisarjasta, jonka de la Motte on kirjoittanut yhdessä vaimonsa Anette de la Motten kanssa. Sarjasta tulee ainakin kaksiosainen, ja sen päähenkilö on historianopettaja Hugo Lind. ”Sol, hav, mat, vin – och så ett mystiskt dödsfall”, luvataan aloitusosan esittelyssä.

Näiden kevyempien dekkareiden rinnalla de la Motte on julkaissut kaksi osaa neliosaiseksi suunnitellusta Asker-sarjasta, jonka aloitusosan Keräilijä on suomeksi julkaissut Into Kustannus tänä keväänä. Alkuperäisteos Bortbytaren ilmestyi Ruotsissa vuonna 2022 ja on kerännyt koko joukon palkintoehdokkuuksia eri maissa. Seuraava osat ovat nimeltään Glasmannen (v. 2023) ja Rotskogen, joka ilmestyy tämän vuoden marraskuussa.

Innostuin penkomaan edellä esitetyt tiedot de la Motten kirjallisesta urasta luettuani Keräilijän eli Asker-sarjan aloitusosan. En ollut tainnut juurikaan edes kuulla de la Mottesta aiemmin, mutta koska saamani arvostelukappale tosiaan aloitti uuden sarjan, päätin tutustua. Yllätyinkin melkoisen positiivisesti. Keräilijä on kelpo sarjamurhaajahtitrilleri. Siinä on kosolti tuttuja hyviksi havaittuja lajille tyypillisiä aineksia, mutta myös mukavasti raikkautta.

Nimihenkilö rikostarkastaja Leo (lyhenne Leonorasta) Asker työskentelee Malmön poliisin vakavien rikosten yksikössä. Rivakka urakehitys on naisen määrätietoisena tavoitteena, mutta valitettavasti kaikki ei suju Leon nuottien mukaan, vaan nopeiden käänteiden jälkeen hän päätyy johtamaan poliisitalon pohjakerroksessa sijaitsevaa resurssiyksikköä eli niin sanottua Kadonneiden sielujen yksikköä. Leo ei ole koko yksiköstä koskaan kuullutkaan, ja nopeasti hänelle selviää, miksi. Yksikköön säilötään sellaiset tapaukset, joille ei jostain syystä voida antaa potkujakaan. Ainoa suunta osastolta tuntuu olevan eläköityminen. Leo on siis saanut hyvin näennäisen ylennyksen, eikä katkeruutta vähennä, että himoittu johtajanpaikka on liukumassa Leon vanhan vihamiehen, niljakkaan Jonas Hellmanin syliin.

Omahyväinen Jonas Hellman on kutsuttu Tukholmasta auttamaan Malmön poliisia oletetussa kidnappaustapauksessa. Varakkaan Holstin suvun kaunis ja menestynyt Smilla-tytär ja tämän oletettu poikaystävä Malik Mansur ovat kadonneet. Leo on jo ehtinyt aloittaa tapauksen tutkinnan, kun hänet odottamatta siirretään sivuun resurssiosastolle. Siellä hän yllätyksekseen törmää edeltäjänsä, sydänkohtauksen jäljiltä edelleen koomassa makaavan Bengt Sandgrenin papereiden joukossa oman lapsuudenystävänsä Martin Hillin menestysteokseen urbaanista löytöretkeilystä. Martin on nykyään arkkitehtuurin professori ja hänen hylättyjä rakennuksia koskevat luentonsa ovat suosittuja opiskelijoiden keskuudessa. Malik Mansur on ollut hänen tähtioppilaansa. Sandgrenin oma kummityttö Julia on kadonnut jäljettömiin neljä vuotta aikaisemmin. Liittyvätkö tapaukset jotenkin toisiinsa?

Lukija tietää alusta asti paremmin. Sekä Smilla että Malik ovat joutuneet Keräilijän saaliiksi Hässleholmin lähellä sijaitsevaan armeijan hylkäämään luolastoon. Eivätkä he ole ensimmäiset Keräilijän saaliit. Todellista henkilöyttään paljastamatta Keräilijä kertoo lukijalle oman tarinansa lapsuudestaan asti.

Tarinaa kuljetetaan usean näkökulman kautta. Tärkein henkilö on tietysti Leo Asker, jonka tausta vähitellen avautuu sarjamurhaajan kiihtyvän jahdin lomassa. Leolla on takanaan vaikea nuoruus. Vanhemmat erosivat Leon ollessa teini-iässä, ja hän päätti jäädä asumaan isänsä Perin kanssa Skåneen maatilalle, Farmille, jota todellisuudentajunsa yhä enemmän kadottava Per varusti lopullisen katastrofin varalle. Jotain dramaattista tapahtui Farmilla, kun Leo oli 16-vuotias.

Myös Martin Hill on keskeinen henkilö. Hän kantaa syyllisyyttä Farmin tapahtumista, vaikka ei ole ollut niihin osallinen. Martin ja Leo eivät ole tavanneet toisiaan vuosiin, mutta nyt Smillan kidnappaus tuo heidät odottamatta yhteen. Lopulta päädytään vuoren sisässä kiemurteleviin kivisiin, kosteisiin käytäviin ja luoliin, joissa sarjamurhaaja säilyttää keräilemiään kohteita. Urbaani löytöretkeily, salaperäiset suljetut luolastot ja kiehtova pienoisrautatie tuovat tarinan rungon ympärille kiinnostavaa täytettä. Urbexaamisesta piti vähän guuglaillakin. Kiinnostava ilmiö!

De la Motte kuljettaa juonta koukuttavasti juuri eri näkökulmia mielenkiintoisesti vaihdellen. Vaikka lukija on monta askelta Leoa edellä ja syyllisetkin jo aikoja ennen loppua arvannut, Keräilijä kyllä pitää tiiviisti otteessaan ihan viimeiselle sivulle asti, jonne on säästetty vielä yksi kunnon koukku. On pakko saada lukea Leosta ja Martinista sekä Kadotettujen sielujen osastosta lisää!

Anders de la Motte: Keräilijä (Bortbytare)
Suomentaja Aki Räsänen.
Into 2024. 453 s.
Äänikirjan lukija Sanna Majuri.

Arvostelukappale. Äänikirja itse maksettu kuunteluaikapalvelu.
Tämä oli taas niitä kirjoja, joita vuoroin luin, vuoroin kuuntelin. Ei vain voinut jättää kesken!