Paula Havasten Nuijasota-sarjan romaanit ovat
itsenäisiä teoksia, joiden välillä on vain hyvin ohuita yhdistäviä lankoja.
Aloitusosan Laahus päähenkilönä on Reeta, joka elämänsä kuohuissa
kohtaa itsensä Ilkkaisten Jaskan. Lieka-romaanissa taas on päähenkilönä
huovi Kristof Grön, joka hänkin aikanaan kohtaa kuuluisan kapinapäällikön. Myös
Reetan ja Kristofin polut risteävät pikaisesti pariin otteeseen.
Kolmas osa Luode sijoittuu jo ajallisesti varsinaisen
nuijasodan ajan jälkeisiin vuosikymmeniin ja pitkälti Suomen ulkopuolelle
Liivinmaalle Riikaan. Sidelankoja kuitenkin on edelleenkin, sillä romaanin
päähenkilö Sule Hannonpojan vanhemmat ovat aiemmat osat lukeneelle tuttuja,
samoin Sulen tulevan vaimon Annan vaikutusvaltainen kummisetä Kristof. Mutta ei
siis mitenkään haittaa lukemista, vaikka aloittaisi tästä Luoteesta.
Eletään 1600-luvun alkuvuosikymmeniä jossakin päin läntistä
Suomea. Sule on pienen talopahasen nuorempi poika ja täysin eriluontoinen kuin
vakaa ja vakava Jaska-isoveli. Sulea ei maanviljely kiinnosta, vaan häntä
houkuttelevat seikkailut ja uudet paikat. Kauniskasvoinen nuorukainen kuitenkin
huomaa, miten naiset alkavat katsella häntä, ja niin Sule tajuaa pian olevansa
nuori aviomies, jonka vaimo on jo vihittäessä näkyvästi raskaana. Vaimon ankara
kummisetä, pitäjän nimismiehen kirjuri Kristof-herra, pitää huolen, että Sule
tietää paikkansa.
Avioliitto on kaikkineen pettymys nuorelle miehelle. Ennen
niin iloinen ja kaunis Anna on tyytymätön mieheensä ja käy yhä happamammaksi.
Annalla on myös taito harjoittaa näkytaikaa. Kun hän painaa ranteensa
sisäsyrjän vastakkain toisen ihmisen kanssa, voi hän nähdä välähdyksen tämän
mielestä ja tulevaisuudesta. Annan riemuksi myös Sulella on sama taito. Sule
vain tulee näkytaian tekemisestä armottoman huonovointiseksi, ja tulevaisuuteen
näkeminen pelottaa häntä muutenkin.
Nopeiden käänteiden jälkeen Sule päätyy pestuumieheksi
kuninkaan armeijaan. Varastamansa hevosen ansiosta hänet sijoitetaan
miehitysarmeijan ratsumieheksi meren taakse Riikaan. Sule Hannonpojasta tulee
Pentti Fyr, ja kaikki entinen jää taakse.
Luode-romaanin juoni polveilee osin
ennalta-arvattavasti ja yksioikoisestikin, mutta juoni ei varsinaisesti olekaan
teoksen olennaisin anti. Havaste kuljettaa henkilöitään tapahtumiin, joiden
kautta voi avata kiinnostavasti 1600-luvun tavallisten ihmisten elämää,
uskontoa ja uskomuksia, arkea ja työtä sekä ennen kaikkea sodankäyntiä. Sule on
vaatimattomista oloista peräisin oleva tavallinen ratsumies, joka joutuu
opettelemaan tarvittavat sotimistaidot miltei suoraan taistelukentällä. Onneksi
rinnalla on myös avuliaita aseveljiä, jotka opastavat ja neuvovat.
Sule joutuu tietysti taisteluihin ja sotaretkille.
Ensimmäisen vihollisen tappaminen lähitaistelussa jää nuoren miehen mieleen
lähtemättömästi. On päivänselvää, että on joko tapettava tai tultava tapetuksi.
Selväksi käy sekin, että vihollista vaarallisempia ovat sotajoukoissa
armottomasti riehuvat taudit. Sotilaita ja heidän perheitään kaatuu
tautivuoteelle kuin heinää, ja harva tervehtyy. Kuka tahansa vahva ja terve voi
hetkessä sairastua ja kuolla. Kuolema korjaa satoaan tiheästi myös Sulen
lähipiiristä.
Romaanin epookki vaikuttaa vakuuttavalta, vaikka hieman haparoinkin, mistä sodasta oikein on Sulen tapauksessa kysymys. Hyökätessään hän kajauttaa komeasti "Hakkaa päälle!", mikä tietysti antaa vinkkiä. Muutama yksityiskohta jäi minua kuitenkin kaivelemaan. Ensinnäkin juuri loppiaisena vihitty nuori vävy komennetaan muun talonväen kanssa pellolle pelastamaan naurissatoa hallalta. Eletään kuitenkin tammikuuta, joten myöhäistä taisi olla. Toinen seikka liittyy Sulen omasta kuolemastaan liikkeelle laskemaan huhuun. Keväällä jään alta paljastuu ison eläimen ruho, jonka lukija tietää hirveksi mutta jota kirjan henkilöt pitävät talvella jäihin uponneena hevosena. Kovin on vaikea sulattaa, että sorkkaeläintä hevoseksi luultaisiin. Huomaan olevani niitä lukijoita, joiden on välillä kovin vaikea ohittaa näitä yksityiskohtia. Toivoisin, että se olisi minulle helpompaa!
Havaste kuvaa sodankäyntiä monesta kulmasta.
Taistelukohtaukset ovat vauhdikkaita ja hurjia, arki kasarmeilla ja niiden
liepeillä ankeaa, mutta aina välillä on tarjolla hetki onneakin, ainakin
joillekin. Mutta miten käy asiansa peruuttamattomasti sotkeneen Sulen kaiken
tämän keskellä?
Paula Havaste: Luode
Gummerus 2024. 420 s.
Äänikirjan lukija Jussi Lehtonen.
Arvostelukappale. Äänikirja itse maksettu
kuunteluaikapalvelu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti