12.11.2001 tapahtui Yhdysvaltojen kaikkien aikojen toisiksi
vakavin lento-onnettomuus, kun Dominikaaniseen tasavaltaan matkalla ollut
American Airlinesin kone putosi pian nousun jälkeen New Yorkin asuinalueelle.
Kaikki koneessa olleet 260 henkilöä menehtyivät, ja lisäksi kuoli viisi maassa
ollutta ihmistä. Aluksi onnettomuutta epäiltiin terrori-iskuksi, koska se
tapahtui vain kaksi kuukautta WTC-iskujen jälkeen. Kyse oli kuitenkin
inhimillisestä virheestä johtuneesta onnettomuudesta.
Suurin osa matkustajista oli kotoisin Dominikaanisesta
tasavallasta. Tapahtuma järkytti pahasti New Yorkin dominikaanilaistaustaisten
yhteisöä ja tietysti myös Dominikaanisen tasavallan asukkaita. Moni perhe
kohtasi läheisen ihmisen menetyksen.
Yhdysvaltalainen runoilija ja prosaisti Elizabeth Acevedo
kertoo teoksensa Maata jalkojen alle jälkisanoissa olleensa 13-vuotias
traagisen lento-onnettomuuden sattuessa. Hän muistaa selvästi järkytyksen ja epätietoisuuden,
jonka suuronnettomuus niin pian terrori-iskun jälkeen aiheutti. Hän muistaa
myös, miten nopeasti aihe lakkasi kiinnostamasta mediaa, kun kävi ilmi, että se
tosiaan oli ’vain’ onnettomuus.
Aihe ei jättänyt Acevedoa rauhaan, ja lopulta siitä oli
kirjoitettava romaani. Hän halusi näyttää, miltä uutisotsikoihin nouseva
järkyttävä tragedia tuntuu tavallisten ihmisten tasalta ja miten se vaikuttaa uhrien
omaisiin. Niin moni koki korvaamattoman menetyksen. Miten palaset kootaan
kasaan ja jatketaan elämää? Kirjailija kertoo myös törmänneensä tutkimustyötä
tehdessään tarinoihin kaksoiselämää eläneistä ihmisistä, joilla oli perhe
kummassakin maassa.
Maata jalkojen alla -säeromaanilla on siis kohtuullisen
paljonkin totuuspohjaa, mutta se on silti puhtaasti fiktiivinen teos. Tarinalla
on kaksi noin 16-vuotiasta minäkertojaa, Dominikaanisen tasavallan Sosúassa
asuva Camino ja New Yorkissa asuva Yahaira. Tytöt ovat saman isän lapsia, mutta
he eivät tiedä toisistaan mitään. Yahaira tosin on jo vuoden ajan tiennyt, että
Papilla on myös toinen vaimo, joka asuu Dominikaanisessa tasavallassa. Se on
oikea syy isän pitkiin poissaoloihin, ja se myös rikkoi isän ja tyttären välit.
Kummankin tytön elämä järkkyy perustuksiltaan, kun New
Yorkista Sosúaan matkalla olleen isän kone syöksyy mereen New Yorkin edustalla.
Caminosta tulee täysorpo, sillä äiti on kuollut jo vuosia sitten. Jäljelle jää
vain parantajana työskentelevä äidin isosisko, joka on pitänyt Caminosta huolta
isän talossa. Yahairan äidistä tulee leski.
Puoliväliin asti romaanissa seurataan tyttöjen kamppailua surun
ja järkytyksen keskellä. Caminon tilanne on huomattavasti tukalampi, sillä
rahat loppuvat nopeasti ja ilman isän suojelua naiset ovat myös akuutissa
vaarassa. Paikallinen parittaja on iskenyt silmänsä Caminoon jo vuosia sitten
ja katsoo nyt oikeudekseen vaatia tyttöä itselleen. Miten maksaa koulumaksut,
miten suojautua väkivaltaa vastaan?
Tieto kaukaisesta siskosta ja isän elämänmittaisesta petoksesta
tulee kummallekin tytölle järkytyksenä. Yahairan äiti Zoila ei halua olla Caminon
kanssa missään tekemisissä. Mutta kuten lukija on alusta asti arvellutkin, tytöt
kyllä lopulta löytävät toistensa luo niin fyysisesti kuin henkisestikin.
Maata jalkojen alla on teemoiltaan melko rankka
nuortenromaani, joka avaa mukavasti tuoreita näkökulmia muun muassa maahan- ja
maastamuuttokysymyksiin, naisten ja lasten asemaan, koulutusmahdollisuuksiin ja
valinnanvapauden todellisuuteen. Jos perheellä ei ole rahaa, ovat lasten tulevaisuudennäkymät
huomattavasti kapeammat kuin hyväosaisilla. Teos ei kuitenkaan ole liian raskas
ja synkkä, vaan lopussa on paljonkin toivonpilkahduksia ja valoa tunneleiden
päissä. Nuortenromaanille sallittakoon vähintään onnellisehko loppu. Kukapa ei
kaipaisi välillä ripausta lohtua.
Kuuntelin Maata jalkojen alle -säeromaanin
äänikirjana. Jonkin verran on hyvä tietää teoksen rakenteesta ja tarinastakin
päästäkseen alkuun. Luvut on nimetty kulloisenkin kertojan mukaan, joten
tarkkana saa olla pysyäkseen kärryillä. Lopussa kertojat vaihtuvat myös lukujen
sisällä ilman mitään varoitusta.
Acevedo käyttää tuhlailevasti &-merkkiä, joka
äänikirjassa on korvattu yleensä ja-sanalla. Muutkin typografiset keinot
katoavat äänikirjaversiossa. Tekstissä on myös runsaasti espanjankielisiä
sanoja ja ilmauksia, joita ei kaikkia selitetä sen kummemmin.
Romaani on selkeästi suunnattu nuorille ja nuorille
aikuisille, mutta se sopii erinomaisesti myös vanhemmille lukijoille.
Elizabeth Acevedo: Maata jalkojen alle (Clap When You
Land)
Suomentanut Leena Ojalatva.
Karisto 2021. 424 s.
Äänikirjan lukija Rebekka Kuukka.
Arvostelukappale. Äänikirja itse maksettu kuunteluaikapalvelu.
Kuuntelin kirjan lukupiirin säeromaani-iltaa varten.
Luin ja kuuntelin nämä säeromaanit:
Elizabeth Acevedo: Maata jalkojen alle (Karisto, 2021)
Aino Leppänen: Luk(i)ossa (Myllylahti, 2024)
Jason Reynolds: Minuutin mittainen ikuisuus (Otava, 2021)
Veera Salmi: Olin niinku aurinko paistais (Otava, 2021)
Satu Tammela: Murtumia (Kaarna, 2024)
Sinikka Vuola: Myrskyn anatomia (WSOY, 2024)
Olen koonnut eri tahoilta löytämiäni ja saamieni vinkkien perusteella listaa suomeksi ilmestyneistä ja vuonna 2025 tulossa olevista säeromaaneista:
Elizabeth Acevedo: Runoilija X (Karisto, 2019, suom. Leena Ojalatva)
Elizabeth Acevedo: Maata jalkojen alle (Karisto, 2021, suom. Leena Ojalatva)
Sarah Crossan: Kuunnousu (S&S, 2020, suom. Kaisa Kattelus)
Sarah Crossan: Yksi (S&S, 2018, suom. Kaisa Kattelus)
Sini Helminen: Kunnes kuolen (Myllylahti, 2024)
Pirjo Kotamäki: Petäjäistä leipää, taivaallista hunajaa (Herättäjä-yhdistys, 2024)
Kirsti Kuronen: Paha puuska (Karisto, 2015)
Kirsti Kuronen: Pönttö (Karisto, 2017)
Kirsti Kuronen: Merikki (Karisto, 2019)
Aino Leppänen: Luk(i)ossa (Myllylahti, 2024)
Aino Leppänen: Luk(i)ossa tokalla (Myllylahti, 2024)
Aino Leppänen: Luk(i)osta kesälomalla (Myllylahti, 2025)
Tiia Mattila: Humalan soundtrack (Myllylahti, 2025)
Tittamari Marttinen: Tähdet syntyvät sattumalta (Rakkausmyrsky-sarja 1) (Kvaliti, 2024)
Tittamari Marttinen: Toinen sadetta, toinen tuulta (Rakkausmyrsky-sarja 2) (Kvaliti, 2024)
Tittamari Marttinen: Myrskyn jälkeen aurinko (Rakkausmyrsky-sarja 3) (Kvaliti, 2024)
J. S. Meresmaa: Dodo (Myllylahti, 2020)
J. S. Meresmaa: Khimaira (Myllylahti, 2021)
J. S. Meresmaa: Kerberos (Myllylahti, 2022)
Anne Muohonen: Kuuden kättelyn sääntö (Hertta, 2025)
Anne Muhonen: Greipinkeltainen tulevaisuus (omakustanne, 2024)
Sara Norja: Kummajaisten kesä (Nysalor, 2023)
Jason Reynolds: Minuutin mittainen ikuisuus (2021, Otava, suom. Niko Toiskallio)
Veera Salmi: Olin niinku aurinko paistais (Otava, 2021)
Hanna van der Steen: Punapipoinen poika (Kvaliti, 2022)
Satu Tammela: Murtumia (Kaarna, 2024)
Dess Terentjeva: Ihana (WSOY, 2021)
Dess Terentjeva: Freestyle (WSOY, 2023)
Dess Terentjeva: Zeno (WSOY, 2024)
Jacqueline Woodson: Ruskea tyttö unelmoi (S&S, 2021, suom. Katja Laaksonen)
Sinikka Vuola: Myrskyn anatomia (WSOY, 2024)
Sanni Ylimartimo: Pimeässä hohtavat tähdet (Otava, 2022)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti