Virginie Grimaldi (s. 1977) on Ranskan myydyimpiä kirjailijoita.
Grimaldi perusti vuonna 2009 Femme Sweet Femme -nimisen blogin (2009–2018), jonka
ansiosta hän pystyi aloittamaan ensimmäisen romaaninsa kirjoittamisen.
Ensimmäisiä Grimaldin teoksia luonnehdittiin chick litiksi ja hyvänmielen
kirjallisuudeksi. Esikoisromaani Le premier jour du reste de ma vie ilmestyi
vuonna 2015.
Suomeksi Grimaldin romaaneja on ilmestynyt toistaiseksi
neljä kappaletta. Kansikuvia katsellessani huomasin, että ne näyttävät kyllä
tutuilta, eli olen niitä katalogeissa ja somessa nähnyt, mutta en ole tullut
koskaan tarttuneeksi. Tuoreimmasta eli Hyvä elämä -romaanista sain arvostelukappaleen kustantajalta, ja sen innoittamana päätin kuunnella
sen äänikirjaversion.
Varhaiskeski-ikäiset sisarukset Emma ja Agathe tapaavat
muutaman vuoden tauon jälkeen toisensa. Rakastettu isoäiti on kuollut, ja heidän
lapsuutensa turvasatama Baskimaalla on menossa myyntiin. He haluavat vielä
kerran viettää yhden ihanan viikon hyvien muistojensa parissa. Ainakin Emma
toivoo, että viikko myös korjaisi heidän turhaan rikkoutuneet keskinäiset välinsä.
Nykyhetken kuvauksen lomassa kulkevat takaumat, joissa
siskokset ovat vuoron perään äänessä. Takaumat alkavat vuodesta 1985, jolloin
Emma on viisivuotias ja Agathe syntyy. Näiden osien kautta lukijalle avautuu
näkymä naisten lapsuuteen ja nuoruuteen. Samalla selittyy, miksi Emma on aina
ollut niin suojeleva pikkusiskonsa suhteen ja miksi välit aikanaan
rikkoutuivat.
Millaisista tapahtumista ja traumoista on kyse, paljastuu
siis vähitellen. Niitä en lähde tässä nyt enempää avaamaan, sillä niiden hidas
kuoriutuminen esiin on keskeinen osa romaanin viehätystä. Rakenne jo itsessään
erottaa tämän teoksen kevyimmästä viihteestä.
Kieltämättä omat odotukseni olivat hieman vinossa teoksen
suhteen. Odotin jotain kepeää ja hauskaakin, mutta sain hyvin käsiteltyä ja
kauniisti kirjoitettua elämän tummaa puolta kuvaavan kertomuksen. Huumoriakin toki
on mukana keventämässä. Lopussa itkin pikkuisen.
Kyse on pohjimmiltaan sisaruudesta, keskinäisestä huolenpidosta
ja ystävyydestä. Mielenkiintoisesti Emman ja Agathen ikäero ja luonteiden erilaisuus
johtaa heidän muistojensa erilaisuuteen. He ovat eläneet samassa perheessä
hyvin tiiviisti yhdessä, mutta miltä kaikki näyttää jälkikäteen, kun yhdessä
muistellaan. Kyse on myös vanhempien ja lasten suhteesta. Lapset ovat ällistyttävän
lojaaleja vanhemmilleen. Mutta miksi Emma ei voi antaa anteeksi äidilleen,
vaikka Agathe voi? Sekin saa uskottavan selityksensä.
Virginie Grimaldi: Hyvä elämä (Une belle vie)
Suom. Susanna Tuomi-Giddings.
Otava 2025. 314 s.
Äänikirjan lukija Satu Paavola.
Arvostelukappale. Äänikirja itse maksettu kuunteluaikapalvelu.
Kiitos vinkistä! Olen todennut, etten kaipaa raskasta enkä liian kuormittavaa lukemista, en liioin liian imelää chick lit tyyppistä, mutta siltä väliltä ja tämä vaikuttaisi olevan kategoriassa "hanki mitä pikimmin". Ostin kirjailijalta kaksi kirjaa, ne odottavat ja tässä oli vinkki lisäluettavasta.
VastaaPoista