Donna Leon: Kasvot kuvassa

Perhetuttumme Venetsian poliisin komisario Guido Brunetti jatkaa jälleen taistelua oikeuden ja lain puolesta. Tosin Italiassa nämä käsitteet ovat aika kaukana siitä, mitä me niillä ymmärrämme. Brunetti kuitenkin edustaa moraaliltaan pohjoismaisempaa kantaa kuin italialaiset keskimäärin, ainakin, jos Donna Leonia on uskominen. Ristiriita turhauttaa sankaria jälleen, mutta väsymättä hän silti jaksaa puurtaa.

Edellinen Unelmien tyttö oli selkeä välityö Leonin suositussa sarjassa, eikä tämä Kasvot kuvassakaan ihan parhaimmistoon yllä, mutta on rakenteeltaan selkeästi ehjempi edeltäjäänsä. Lajityypin tunnusmerkitkin täyttyvät paremmin. Brunetti tutkii jälleen samanaikaisesti aluksi täysin erillisiltä vaikuttavaa kahta tapausta. Toinen on epävirallinen tutkimus, jota hänen appensa kreivi Falieri pyytää tekemään mahdollisesta uudesta liikekumppanista. Brunetti tutustuu mieheen ja erityisesti tämän kohuttuun nuoreen vaimoon appivanhempiensa luona illallisella. Nainen, Franca Marinello, on hätkähdyttävä näky. Kauniin naisen kasvot on tehty liioitellulla plastiikkakirurgialla liikkumattomaksi naamioksi. Brunetti eikä kukaan muukaan ei voi käsittää, miksi nainen on halunnut leikkauttaa ennen luonnollisen kauniit kasvonsa sellaiseksi irvikuvaksi. Nainen kuitenkin tekee Brunettiin vaikutuksen keskustelemalla henkevästi kirjoista ja lukemisesta. Brunetti ei voi olla ihastumatta naiseen, ja sama vaikutus tällä on ollut hänen appeensa: lukeva nainen hurmaa nämä miehet! Tosin Leonin kirjossa luetaan todella antiikkisia klassikoita, Ovidiusta ja niin edelleen. Brunettin vaimo lukee tutkimuskohdettaan Henry Jamesia, joka edustaa uudempaa kirjallisuutta!

Toinen tutkinta alkaa myös italialaiseen tyyliin erikoisesti. Karabinieerin edustaja pyytää Venetsian poliisin apua eräässä murhatutkinnassa. Brunetti suhtautuu pyyntöön esimiehensä tavoin hyvin epäluuloisesti, mutta aloittaa kuitenkin omat tiedustelunsa. Jäljet johtavat mafiaan ja Italian kammottavaan jätehuoltoon ja sen laittomaan bisnekseen. Pian alkaa tulla ruumiita ja Brunettikin pääsee pitkästä aikaa oikein toimintakohtaukseen, ellei pariinkin. Loppu on hallittu ja tiivis. Menneisyydestä löytyy ratkaisu molempiin Brunettia askarruttaneeseen tapaukseen, mutta rangaistuskysymys saa hyvin italialaisen lopun.

Suomennoksen suhteen ei ole valittamista, mutta jälleen ihmettelen kirjan nimeä. About Face kertoo kirjan keskeisestä asiasta monimerkityksisyydessään paljon, mutta Kasvot kuvassa on siitä huono suomennos, joka ei kerro oikeastaan mitään. Brunetti ja appi käyvät taidegalleriassa katsomassa paria maalausta, joista he keskustelevat. Keskustelu maalausten esittämistä kasvoista liittyy kirjan teemaan, mutta on melko merkityksetön sivujuonne. Toisaalta kasvoja on myös muutamassa valokuvassa, joiden avulla epäiltyjä yritetään jäljittää, mutta ei sekään oikein riitä kirjan nimeksi.

Kaipaamaan jäin Paola Brunettin loistavia aterioita. Ruokapöydässä kyllä istutaan ja keskustellaan, mutta ruoka on toisarvoista. Välillä liiallinen ruokakeskeisyys on kirjoissa harmittanutkin, mutta nyt ruokakuvailun täydellinen puuttuminen jättää kirjaan aukon, tai ainakin lukunautintoon. Harmittaa alkaa myös peri-italialainen asetelma Brunettien kotona: vaikka Paola on arvostettu yliopiston tutkija ja opettaja, on hän silti kotona jonkinlainen Brunettin palvelija. Mies tulee valmiiseen pöytään sekä lounaalle että päivälliselle ja syötyään vetäytyy sohvalle nauttimaan grappaa. Vaimo ja joskus lapset huolehtivat tiskaamisesta.

Donna Leon: Kasvot kuvassa (About Face)Suom. Kristiina Rikman. Otava, 2011

Ruokakaipuuseen Otava on julkaissut Donna Leonin ja Roberta Painaron kirjan Makupaloja Venetsiasta Guido Brunettin tapaan. Kirjassa kuulemma neuvotaan, miten voi loihtia juhlavia venetsialaisia aterioita tai ”pientä kevyttä syötävää Paola Brunettin tyyliin”. Hah! Paolan ateriat eivät ole koskaan pieniä eivätkä kevyitä. Lounaallakin on alku- ja jälkiruoka sekä ainakin viiniä, kahvin kanssa vielä väkevääkin useimmiten. Tuntuu, että Paolan aterioista lukeminenkin lihottaa!