maanantai 15. lokakuuta 2012

Roope Lipasti: Rajanaapuri (äänikirja)






Roope Lipastin nimi oli minulle ennestään tuttu Kotivinkin kolumneista, joita joitakin vuosia sitten lueskelin. Perhe asustaa Varsinais-Suomessa, tarkemmin Liedossa, ja Lipasti kuvaa hauskasti teksteissään lapsiperheen arkea maaseudulla jatkuvan remontoinnin keskellä. Tekstit ovat oikeastaan enemmän pakinoita kuin kolumneja, mutta viis siitä. Kotivinkin sivuilla Lipasti pitää nykyään myös blogia, ja mikäli ymmärsin oikein, kyseessä ovat ainakin osin samat tekstit kuin lehdessäkin.

Wikipedian mukaan Lipasti on julkaissut yhtä ja toista muutakin kuin kolumneja perhelehdessä, nimittäin vaikkapa viisi lastenkirjaa ja oopperalibreton. Aikuistenromaaneja on ilmestynyt kaksi, molemmat tänä vuonna mutta eri kustantajilta. Toinen on tämä äänikirjana kuuntelemani Rajanaapuri (Atena) ja toinen Kariston kustantama Virtasen historia.

Rajanaapuri oli loistava. Minäkertoja on keski-ikäinen kesälomaansa viettävä historianopettaja, joka asuu tuhannen neliön tontille rakennetussa viimeisen päälle siistissä ja hoidetussa talossaan yksin. Syy yksineloon selviää kirjan mittaan, vaimo nimittäin on ollut myös mukana kuviossa. Mies seurailee tympääntyneenä naapurinsa aivan toisenlaista elämää. Kuusilapsisen perheen asuntona on entinen pientilan päärakennus, joka on ollut vuosia autiona ennen toimeliaan perheen omistukseen siirtymistä. Naapurilla on monenlaista projektia jatkuvasti menossa, ja paikat ovat iloisesti rempallaan ja sekaisin. Eniten kertojaa kuitenkin harmittaa naapurin käsittämätön elämänilo, positiivisuus ja itseironia sekä iloinen piittaamattomuus kaikista normeista ja säännöistä. Kesäkuussa naapuri vaihtaa pihallaan autoonsa kesärenkaita saatuaan ensin sakot nastarenkailla ajelusta. Käsittämätöntä piittaamattomuutta, jos kertojalta kysytään, ja vaikkei kysyttäisikään. Säännöt on tehty noudatettaviksi. Mitä siitäkin tulisi, jos kaikki suhtautuisivat niihin kuin naapuri? (Tämän tunnistan itsestäni, lienee opettajien ominaisuus? J)

Naapuri ryhtyy rakentamaan pihalleen lampea ja sen rannalle pihasaunaa. Rakennusprojekti etenee, vaikka työturvallisuus on asia, josta naapuri ei voisi vähempää piitata. Kerran hän rakensi itselleen rakennustelineet, joilta sitten putosi. Päätelmä: älä rakenna telineitä, koska niiltä voi pudota! Kertoja viettää ansaittua lomaansa istuskelemalla naapurin työmaalla ja esittämällä negatiivisia huomioita työn etenemisestä. Vahingossakaan hän ei ojenna auttavaa kättään. Se muuten onkin kipeä, koska hän oli pahasti nukkunut sen päällä… lisäksi menossahan on ansaittu loma. Vähitellen lukijalle alkaa selvitä, että kertoja ei pelkästään arvostele naapurin ponnisteluja epäillen vaan tahallaan asettelee kapuloita rattaisiin.

Kesäpäivien kuluessa naapurin kauniskätinen vaimo alkaa kiehtoa kertojan mieltä yhä enemmän. Naisparka selvästi nääntyy metelöivän lapsilauman ja nikkaroivan miehensä kanssa. Kunhan aviomies olisi poissa häiritsemästä, kenties naapurin vaimo huomaisi, että elämä voisi olla toisenlaistakin, hallittua ja säntillistä.

Naapurukset muodostavat herkullisen vastakohtaparin. Lipasti liioittelee hahmojaan juuri sopivasti, kuitenkin niin, että jokainen varmasti tunnistaa nämä tyypit tuttavapiiristään. Miesten keskusteluissa ja kertojan pohdinnoissa on loputtomasti riemastuttavia oivalluksia elämän tosiseikoista. Harmitti, että en voinut merkitä niitä muistiin. Äänikirjan ainoita heikkouksia! Tätä tekstiä varten ajattelin lainata kirjastosta kirjaversion, mutta ne ovat kaikki lainassa.

Pidin myös siitä, että kirjaa ei ollut väkisin venytetty yhtään pitemmäksi. Oikeastaan jo nytkin ennen käännekohtaa ehdin miettiä, johtaako tämä mihinkään. Mutta johtihan se, onneksi. Myös kertojan äärimmäinen negatiivisuus, pedanttisuus ja omituisuuskin saavat kelvollisen selityksensä tarinan edetessä kohti vääjäämätöntä ratkaisuaan. Loppu on onneksi lohdullinen, kaikesta huolimatta. Katastrofin ainekset kun ovat todellakin käsillä.

Roope Lipasti: Rajanaapuri
Atena 2012. Äänikirja BTJ, 5 cd-levyä, kesto n. 6 tuntia. Lukija Jukka Peltola.

Muualla kirjasta ainakin Maukkiksen blogissa.

4 kommenttia:

  1. Minulla jäi Rajanaapuri kesken, sillä olin Virtasen historian innoittamana lukenut Lipastin kirjan Pihalla - erään remontin anatomia, jossa oli turhan paljon yhtymäkohtia Rajanaapuriin. Eli sinulla meni tuotantoon tutustuminen paremmassa järjestyksessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin kyllä kuunnellessani, että moni kohta oli sellainen "kolumnimainen", eli ajatuksia oli kenties hyödynnetty aiemminkin.

      Poista
  2. Kuulostaa muuten mainiolta kirjalta, varsinkin näin hissanopesta :) Täytyypä laittaa korvan taakse, en ollut aiemmin kuullutkaan. Kiitos siis kelpo vinkistä taas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti! Mukana on muutamia todella hyviä oivalluksia opettajan elämästä :)

      Poista