Kirjapinot tuossa
pöydänkulmalla (ja lattialla ja…) eivät osoita alenemisen merkkejä, vaikka
kuinka lukisi. Miksi alenisivatkaan pinot, kun uutta ja mielenkiintoista tulvii
ulos kustantajien pajoista? Ruumiin kulttuuri 1/2013 kolahti viime perjantaina
postilaatikkoon, ja tuttuun tapaan tässä kevätnumerossa listataan kaikki
kevätkauden suomeksi ja ruotsiksi ilmestyvät dekkarit ja jännityskirjat. Lista
on vaikuttava: 24 kustantajaa julkaisee yhteensä 100 rikoskirjaa, joista kaksi
on tietoteoksia.
Joitakin kevään kirjoista
olen jo ehtinyt lukeakin:
Nina Hurma: Yönpunainen höyhen (Gummerus)
Jussi Adler-Olsen:Metsästäjät (Gummerus)
Timo Sandberg: Mustamäki
(Karisto)
Kati Hiekkapelto: Kolibri(Otava)
Lisäksi kesken on Hannu harjun ja Ismo Loivamaan toimittama tietoteos Maria Kallio -extra.
Luettavien listalleni
pääsevät ainakin seuraavat:
Christian Rönnbacka: Julma
(Bazar), koska pidin paljon sarjan aloitusosasta Operaatio Troijalainen.
Seppo Jokinen: Vihan sukua(CrimeTime), koska komisario Koskinen on suurimpia suosikkejani.
Ann Cleeves: Vera –
kuolemanhiljaisuus (Karisto), koska olen lukenut kaiken Cleevesiltä suomennetun
ja katsoin myös Vera-sarjan televisiosta talvella.
M. J. McGrath: Lumipoika
(Like), koska edellinen osa Grönlantiin sijoittuvasta sarjasta oli hyvä.
Simo Pajunen: Musta rengas
(Myllylahti), koska pidin edellisestäkin Pajusen jatkosodan käpykaartilaisesta kertovasta kirjasta.
Johanna Tuomola: Murhaaja vierelläsi (Myllylahti), koska työpaikkani on aika lähellä Lohjan
poliisiasemaa, jossa Noora Nurkka työskentelee.
Donna Leon: Turvasatama
(Otava), koska Guido Brunetti on niin hyvä. Samoin Paolan ruuat!
Qiu Xiaolong: Kuolemanjärvi
(Otava), koska tämä Kiinaan sijoittuva sarja on kiinnostava ja laadukas.
Alicia Giménez Bartlett:
Petra Delicado ja vihaiset koirat (Tammi), koska sarjan aloitusosa oli
vakuuttava.
Höh. Vaikuttava lista, mutta
olenpa todella tylsä, jos luen vain niitä kirjailijoita, joiden aiemman teoksen
olen jo hyväksi havainnut. Mitä suosittelisit uutuuslistalta
kokeilunhaluiselle?
Katarina Wennstam on ollut aiemmin mainio, kirjoittaa feministisiä dekkareita, joissa aina päivänpolttava aihe. Hänen uusinta, Alfaurosta ainakin itse odotan. Ja tietysti Mons Kallentoftia! Kokeile sinäkin :-)
VastaaPoistaMyllylahden esikoisdekkaristi Vesa Vanhanen on kirjoittanut oikein mainion Seitsemän oikein -dekkarin. Juoni on taitavasti punottu.
VastaaPoistaLassi / Myllylahti :)
Ei. Se ei ole dekkarinlukija eikä mikään, joka ei lue Roslundin & Hellströmin Kahta soturia. Pitelen sitä juuri kädessäni eikä kyse ole mistään pyydetystä tai pyytämättömästä vaan kirjakaupasta hankitusta.
VastaaPoistaEi ole listalla, mutta Mons Kallentoft (muistaakseni Kevään kalpeudessa), Simon Lelic Tuomio ja Sara Blaedelin Nimimerkki Prinsessa kannattaisi lukea.
VastaaPoistaRoslund ja Hellström ovat huippuja.
Collinin tapaus odottaa tuolla vaatekaapin päällä ensimmäisenä, että avaan ja luen sen.
Kokeile vaikka Peter Jamesin Kuolema kulkee kannoilla.
VastaaPoistaMikä ihme siinä on, että jos luen suomalaista dekkaria, minua ei pelota ollenkaan...
PS. Tai Brekken Uneton.
VastaaPoista