Odottelin toista kuukautta Riika Ruottisen
sarjakuva-albumia Porno sijainen – Sarjakuvia työelämästä saapuvaksi kirjastosta.
Hain kirjan matkalla töistä kotiin ja hotkaisin sen yhdeltä istumalta.
Raadollinen, tinkimätön ja raaka ovat adjektiiveja, jotka nousivat mieleeni
näitä armottomia työelämäkuvauksia lukiessani. Ruottinen ei totisesti säästele
tai pehmentele mitään kertoessaan autofiktiivisissä sarjakuvissa omista
kokemuksistaan, näkemästään ja kuulemastaan.
Ruottisen kuvaamat tilanteet ja olosuhteet iskivät minuun
todella lujaa. Riika-niminen nuori nainen työskentelee opetusalalla
pätkätöissä. Suomen kieli ja kirjallisuus ovat selvästikin hänen opetusalaansa,
mutta hän työskentelee maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta antavassa oppilaitoksessa
(yrityksessä?) ja opettaa suomea toisena kielenä. S2-opinnot ovat kuitenkin
vielä kesken. Työpisteet vaihtelevat ja työjaksot ovat jatkuvasti katkolla.
Työ kirjavan opiskelijajoukon kanssa on vaativaa monella
tapaa, eikä Riikalla oikein ole eväitä kaikkien eteen tulevien kysymysten ja
ongelmien ratkaisemiseen. Itse työ turhauttaa, vie voimat ja tekee vihaiseksi.
Tuttua monelle opettajalle? Valitettavasti. Mutta tämä ei harmi kyllä vielä riitä,
vaan päälle tulee vielä monenlaista taakkaa työnantajien ja työyhteisön suunnalta.
Koska Riika on sijainen, toisin sanoen todennäköisesti vain
väliaikainen työyhteisön jäsen, häntä kohdellaan suoraan sanoen törkeästi. Vielä
valitettavampaa on, että monia Riikalle sattuvia tilanteita tapahtuu myös
vakituisissa virka- ja työsuhteissa oleville. Mutta sijaiset, opetusalan
pätkätyöläiset, tuntuvat olevan todellista vapaata riistaa.
Ruottinen kuvaa lukuisia tilanteita, joissa Riika kohtaa
epäasiallista kohtelua oppilaitosten työntekijöiden suunnalta. Jo työhaastattelutilanne
voi mennä kertakaikkisen pieleen, mutta työn kipeästi tarvitseva hakija puree
hammasta ja nielee nöyryytykset. Lukemattomien koulujen sisäilmaongelmat ja väistötilajärjestelyt
näyttäytyvät surullisen ankeina.
Teoksen alaotsikko on Sarjakuvia työelämästä, ja se
on sen mukaisesti esitystavaltaan episodimainen. Pohjalla kulkee kuitenkin
juoniaihelma, ja tarina saa päätöksensä. Riika tekee rohkean ratkaisun, mutta
työelämän ja koulutuksen järjestäjien kannalta se ei ole kovin mairitteleva.
Sarjakuva sopii yllättävän hyvin tällaisenkin asian käsittelyyn.
Kuvan ja sanan yhteispelillä Ruottinen ilmaisee monenlaisia sävyjä ja
tunnelmia. Hän käyttää vaihtelevia kuva- ja tekstilajeja oivaltavasti ja niin,
että kokemattomampikin sarjakuvan lukija saa ahaa-elämyksiä. Maltoin myös tutkia
kuvia rauhassa. Välissä on jaksoja, joissa taustoitetaan tilanteita yhtenäisellä
kertovalla tekstillä.
Minuun Porno sijainen siis iski kuin nyrkki palleaan.
Soisin sitä luettavan opehuoneissa ja rehtorien kanslioissa syventyen ja
ajatuksella. Olisiko syytä miettiä vähän oman työyhteisön ja ihan omaa työkäyttäytymistä?
Mitäpä jos kohtelisi sijaista kuin kollegaa?
Riika Ruottinen: Porno sijainen – Sarjakuvia työelämästä
Pokuto 2019. 160 s.
Kirjasto.
Pokuto 2019. 160 s.
Kirjasto.
Tämäpä pitää lukea! Olen valmistuttuani pätevä äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, mutta koulumaailma työpaikkana ei tällä hetkellä houkuttele. Kuulen sieltä niin paljon pahaa jatkuvasti.
VastaaPoistaHätkähdyttävää luettavaa ja katseltavaa. Huh-huh, sanoo pitkään alalla työskennellyt äikän ope.
VastaaPoistaTämä oli upeasti tehty, mutta surullinen ja myös kiukuttava. Tunnistin niin paljon asioita pätkäsijaisen arjesta, vaikka pahimmilta olen ehkä säästynytkin. Itsehän olen ollut kohta vuoden pääsääntöisesti töissä ei-koulumaailmassa ja se on ollut ihanaa. Oppilaita on ikävä, monia muita asioita ei.
VastaaPoistaToivottavasti teos tosiaan päätyisi oikeiden ihmisten käsiin, mutta edes vertaistueksi jos ei muuten.
Kaikki tässä luetellut epäkohdat saavat näkemään punaista. Todella inhottavaa.
VastaaPoistaLuin tämän äskettäin. En ole koskaan edes harkinnut opettajan uraa, vaikka työskentelinkin kauan sitten opettajana aikuisten maahanmuuttajien parissa. Koulumaailma ei ole takuulla helppo työpaikka silloinkaan kun puitteet ovat parhaat mahdolliset ja ihmettelen, miten kukaan jaksaa sinnitellä epävarmoissa sijaisuuksissa sisäilmaongelmaisissa loukoissa.
VastaaPoistaTämä pitää lukea! Vaikuttaa surullisen tutulta...
VastaaPoista