Luin kesällä kirjailijapari Nicci Frenchin Viikonpäivä-dekkarisarjan
aloitusosan Murheellinen maanantai. Tunnelmani olivat vähän
kahtalaiset. Tarina tuntui käynnistyvän verkkaisehkosti ja juonikin jäi osittain
kesken. Päähenkilökaksikko eli psykoterapeutti Frieda Klein ja
rikosylikomisario Malcolm Karlsson sen sijaan vaikuttivat jo aivan
sympaattisilta ja kiinnostavilta henkilöiltä, joiden seuraan palaisin kyllä
mielelläni uudelleenkin.
Tilaisuus tarjoutuikin pian, sillä sarjan kakkososa Tiistai
taakse jäänyt ilmestyi tänä syksynä suomeksi. Nyt ei enää jäänyt sijaa epäröinnille,
vaan vetäisin koko nelisatasivuisen kirjan yhdessä sunnuntaipäivässä!
Verkkaisesta alusta ei ole tietoakaan. Sosiaalityöntekijä törmää
rutiinikäynnillään kammottavaan näkyyn. Mielenterveysongelmista kärsineen mutta
hoitojaksolta kotiutetun keski-ikäisen Michelle Doycen olohuoneen sohvalla
istuu erittäin kuollut alaston mies. Michelle puhuu miehestä kuin elävästä
vieraasta, mutta ei tiedä, kuka hän on tai mistä hän on tullut. Sekavan naisen
puheista ei muutenkaan oikein saada tolkkua, joten rikosylikomisario Malcolm
Karlsson päättää pyytää apua tutkimuksissa aiemminkin hyödylliseksi osoittautuneelta
Frieda Kleinilta.
Klein on vuosi sitten auttanut poliisia viisivuotiaan
Matthew’n mutkikkaan sieppauksen selvittelyssä. Tapaus päättyi osittain
onnellisesti, mutta Frieda Klein potee syyllisyyttä nuoren tutkijaopiskelijan katoamisesta,
joka on yhä selvittämättä ja joka liittyi kyseiseen rikosvyyhtiin. Frieda ilahtuu
kuitenkin Karlssonin yhteydenotosta. Onko Michelle Doyce tosiaan tappanut
olohuoneessaan istuvan miehen? Entä kuka mies oikein on?
Ruumiin henkilöyden selvittäminen osoittautuu kimurantiksi tehtäväksi.
Kun miehen jäljille lopulta päästään, poliisi huomaa, että tapaus ei suinkaan ratkea
vaan mutkistuu entisestään. Kovin monella olisi ollut oivallinen motiivi tappaa
mies, mutta harmillisesti niistä useimmat paljastuvat vasta jälkikäteen.
Lukija saa seurata myös jokiveneessä piileskelevän epävakaan
naisen mielenliikkeitä. Kuka hän on ja miten hän liittyy tapaukseen?
Kovin uutta ei ole asetelma, jossa tutkintaa vetävä poliisi,
tässä tapauksessa Malcolm Karlsson, joutuu puolustelemaan tutkimusten jatkamista
esimiehilleen, jotka haluaisivat nopeita ja selkeitä ratkaisuja. Resursseista
on poliisissa jatkuvaa niukkuutta, eikä Frieda Kleinin käyttämistä konsulttina
katsota Karlssonin alaistenkaan suunnasta pelkästään hyvällä. Harmina on myös
alati kärkkyvä media, jolle joku poliisin sisäpiiristä mitä ilmeisimmin vuotaa
tutkintaa koskevia yksityiskohtia. Medialle Friedan mukana olo on herkkua, koska
hän on aikaisemminkin ollut julkisuuden valokeilassa ikävissä merkeissä.
Yksityiselämässään Frieda potee edelleen kroonista
unettomuutta ja hoitaa sitä pitkillä öisillä kävelyretkillä Lontoon kaduilla. Kävelyä
kirjassa harrastetaan myös päivänvalossa sekä mielikuvituksessa. Friedan kävelyaddiktion
kautta kirjasta avautuu lumoava, synkkä ja kaunis Lontoo ja sen monet piilossa
olevat mielenkiintoiset yksityiskohdat. Eräässä kohtauksessa Frieda esimerkiksi
kertoo Lontoon alle kätketyistä joista, joiden entiset uomat tarkkasilmäinen
kulkija voi vielä jostain kohdin huomata myös maan pinnalla.
Tiistai taakse jäänyt teki minusta vannoutuneen
Viikonpäivä-sarjan fanin, ja seuraavaa suomennosta odotan jo malttamattomana.
Vakava varoituksen sana kuitenkin on annettava: tämä sarja kannattaa
ehdottomasti lukea alusta asti järjestyksessä, sillä ainakin tässä kakkososassa
paljastetaan kaikki Murheellisen maanantain keskeiset juonenkäänteet. Sarja
on siis osittain jatkuvajuoninen myös rikosjuonien osalta.
Nicci French: Tiistai taakse jäänyt (Tuesday’s Gone)
Suom. Raimo Salokangas.
BlueMoon 2020. 399 s.
Arvostelukappale.
Tästä voisin minäkin tykätä! En ole aiemmin kuullutkaan koko sarjasta.
VastaaPoista