Lohjan Sammatissa asuva Tiina Martikainen on julkaissut
neljännen Lohjan poliisiaseman pitkäkestoisessa rikostutkinnassa työskentelevästä
rikoskonstaapeli ja poliisikoiranohjaaja Hanna Vainiosta ja hänen työparistaan poliisikoira
Riinasta kertovan dekkarin Pahan kintereillä. Olen lukenut aiemmista
kirjoista kaksi eli esikoisen Kasvot pinnan alla ja kolmannen Surmanpolku
ja todennut ainakin jälkimmäisestä, että se on sujuva kevyehkö välipaladekkari.
Kolmen lukemani osan perusteella voin todeta, että Martikainen
on mukavasti kehittynyt dekkaristina. Kolmannen osan dialogia olen kiitellyt, ja
samaa totean Pahan kintereillä -dekkarin luettuani. Martikainen kirjoittaa
sujuvaa dialogia, joka kuljettaa hienosti juonta eteenpäin ja rakentaa
henkilökuvausta.
Myös aihe on tällä kertaa muutamaa astetta aiempaa
kunnianhimoisempi ja rankempi. Sammatin alakoulun kuudetta luokkaa käyvä Sofia löytyy
lauantaina aamuyöllä Sammatin kirkonkylän liepeiltä vanhasta osittain romahtaneesta
vajasta. Tyttö on mitä ilmeisimmin surmattu jossakin muualla kuristamalla ja
tuotu löytöpaikalle autolla. Lähistöllä asuva vanha mies on nähnyt auton valot
löytöpaikan tuntumassa ja maasta löytyy renkaanjälkiäkin.
Sofian yksinhuoltajaisä on epätoivoinen, raivoissaan ja
surusta sekaisin. Pian käy ilmi, että Sofia on noussut perjantai-iltana tutun
miehen eli aikido-ohjaajansa Mikael Liljan auton kyytiin mitä ilmeisimmin
täysin vapaaehtoisesti ja iloisin mielin. Poliisi luonnollisesti kiinnostuu Liljan
liikkeistä ja haluaisi puhuttaa tätä pikimmiten. Se on valitettavasti kuitenkin
mahdotonta, sillä Lilja löytyy pian mökiltään Karjalohjalta kuolleena. Poliisi
tekee mökillä myös karmaisevan löydön Mikael Liljan ruumiin lisäksi.
Nuoren tytön surma ja tapaukseen liittyvän miehen kuolema
luonnollisesti herättävät paikkakunnalla suurta huomiota ja huolta. Hanna itsekin
tuntee välillä, ettei välttämättä pysty toimimaan täysin ammatillisesti
tilanteessa, jossa naapurustossa tapahtuu näin epämiellyttäviä rikoksia. Hanna
on huolissaan myös tyttärensä Miran reaktioista. Kaikki tuntuvat olevan
peloissaan, erityisesti Sofian ystävät. Aada-niminen Sofian luokkatoveri turvautuu
Miraan ja Hannaan, koska kylillä häntä tuntuu seurailevan tuntematon mies. Onko
kaikki vain Aadan mielikuvitusta, vai vaaniiko joku sammattilaisia pikkutyttöjä
edelleen?
Tapaus kuormittaa koko Lohjan poliisia. Hannan esimies
joutuu työskentelemään kovassa paineessa, eikä tiimin henki ole paras
mahdollinen. Vähitellen asiat alkavat kuitenkin avautua sitkeiden puhuttamisten
ja selvitysten ansiosta. Riinan tarkka kuono on jälleen avuksi, kun tarvitaan
myös pitäviä todisteita syyllisten kiinni saamiseksi.
Olen aiemminkin tuonut esiin mielihyväni siitä, että
Martikainen on sijoittanut dekkarinsa minulle tuttuihin ympyröihin Lohjalle,
Sammattiin ja Karjalohjalle. Tutut maisemat tuovat lukemiseen mukavan lisämausteen.
Nyt odotin kovasti, milloin poliisi tekee käynnin Sammatin koululle ja tapaa tuttuja
ihmisiä. Niin ei kuitenkaan käynyt. Ehkä ensi kerralla?
Kyseessä on dekkarisarja, mutta rikosjuonet ovat joka osassa
itsenäisiä. Hannan perhe-elämää kuvataan kirjoissa jonkin verran, mutta kuitenkin
sen verran ohuelti, että lukija voi mainiosti aloittaa Hannaan ja Riinaan
tutustumisen tästä neljännestä osasta.
Tiina Martikainen: Pahan kintereillä
Myllylahti 2021. 320 s.
Arvostelukappale.
Kiitosta pitää antaa myös onnistuneesta kannesta!
Hannasta ja Riinasta kertovat dekkarit:
Kasvot pinnan alla
Jäätyneet kasvot
Surmanpolku
Pahan kintereillä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti