On kevät, mutta Valo Kurjen maailma näyttää synkähköltä. Masentaakin.
Mutta Valon rakastettu Jan suorastaan tursuaa elämäniloa, innostusta ja
ideoita. Pariskunnan ystävä Helena on saanut töitä Silverforsin ruukkikylästä,
joka sijaitsee noin tunnin matkan päässä Helsingistä. Jan haluaa myös muuttaa
Silverforsiin, jossa viritellään taiteilijayhdyskuntaa ja turistirysää. Janin
mielestä Valokin voisi siirtää toimistonsa kesäkuukausiksi vallan hyvin
Silverforsiin, varsinkin, kun miehille vielä löytyy ihana vuokra-asuntokin ihan
ruukkikylän keskustan tuntumasta.
Valoa tuntuu pännivän vähän kaikki. Oman perhepiirin
paljastuneet salaisuudet ovat ilmeisesti kova pala, eikä miestä kiinnosta
pätkääkään lähteä Australiaan tapaamaan sukulaisiaan, vaikka sisko sinne
kovasti matkaa järjesteleekin. Bisnekset eivät oikein ota sujuakseen, ja
ilmassa tuntuu leijuvan aavistus katumusta poliisin tehtävistä luopumisesta. Janin
innostus Silverforsiin muuttamisesta tuntuu harmittavan erityisesti, mutta
vähitellen Valonkin mieli alkaa taipua. Ehkä yhden kesän voisi sentään
kokeilla?
Vaikka Valo vähitellen jopa pikkuisen lämpenee maaseudun
rauhaan asettumiselle, hänen melankoliansa luo perustunnelman Gabriel Korven
kolmanteen Valo Kurki -dekkariin Timantti ja ruoste. Hieman asiantilaa
auttaa, että Valon ja Janin vuokraaman asunnon entinen asukas Robert Bladh on
toistakymmentä vuotta sitten löytynyt kuistilta tapettuna.
Murhasta syytettiin Bladhin kanssa vuosia huonoissa väleissä
ollutta tuttavaa, ja tämä joutuikin teosta vankilaan. Mutta oliko hän
sittenkään oikea tekijä? Uhrin iäkäs sisko Alice Bladh ei usko, että oikea mies
päätyi telkien taa. Asia alkaa askarruttaa myös Valoa, mikä ei tietenkään
pikkukylässä ole aivan vaaratonta. Kun vanhoja asioita alkaa tonkia, pintaan
nousee monenlaista epämiellyttävää. Pian on tuoreempikin rikos tongittavana ja
mahdollisia tekijöitä kelpo tukku.
Timantti ja ruoste on edeltäjiensä tavoin leppoisahko
nostalgiadekkari, jossa tunnelma ja ihmissuhteet ovat varsinaista rikoksen selvittelyä
ja toimintaa tärkeämpiä. Aiemmassa jutussani sarjan ensimmäisestä ja
toisesta osasta spekuloin, että jatkossa avattaneen vielä tarkemmin niitä
kansainvälisiä kovan luokan rikoskuvioita, joita Valo tulee pariin otteeseen sohaisseeksi.
Tällä kertaa silläkin saralla vähän pyörähdetään, kun Valo tekee nopean James
Bond -tyylisen henkivartijakeikan. Varsinainen asia jää edelleen pohjavirtaukseksi.
Kirjailijanimen takaa kirjoittava Gabriel Korpi on
salonseutulainen dekkaristi, jonka sarjan aiemmat osat sijoittuvat Helsinkiin.
Tässä kolmannessa osassa uusmaalainen ruukkikylä Silverfors on keskeinen
miljöö. Silverfors-nimistä ruukkikylää ei kartalta löydy, mutta oma mieleni sijoitti
sitkeästi Timantin ja ruosteen tapahtumat kovin tuttuun Fiskarsin
ruukkikylään. Olen järven takana sijaitsevan kylän kehitystä seuraillut tiiviihkösti
useampia vuosikymmeniä. Kyllä sinne kirjallinen murhakin mukavasti sopisi!
Gabriel Korpi: Timantti ja ruoste
BoD-omakustanne 2021. 205 s.
Arvostelukappale.
Valo Kurki -sarja:
West Endin tytöt
Täydellinen päivä
Timantti ja ruoste
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti