Sunnuntaina 3.10.2021 klo 15.10–15.50 vedän Turun
kirjamessuilla Suomen dekkariseuran nimissä dekkaripaneelin, johon osallistuvat
kirjailijat Patricia G. Bertényi, Marko Kilpi, Seppo
Mustaluoto ja Christian Rönnbacka. Tarkoitus on keskustella paitsi
nelikon tuoreimmista kirjoista myös sarjojen kirjoittamisen kiemuroista.
Kirjailijanelikko on julkaissut yhteensä vaikuttavan määrän
teoksia, ja vaikka mielestäni olen kohtalaisen hyvin kotimaisen jännityskirjallisuuden
kartalla, jouduin paneelia varten lukemaan koko joukon kirjoja. Osan olin jo
aikanaan lukenut, mutta muistini tuntui vaativan virkistämistä, ja osa oli
kokonaan lukematta eri syistä.
Christian Rönnbackan uusimman Antti Hautalehto -dekkarin Tulen
aika olen esitellyt täällä, ja jutun lopussa on linkit melkein
kaikkiin sarjan aiempiin osiin. Seppo Mustaluodon Janne Norrman -toimintatrillerisarjan
ja sen uusimman osan Reikäpää olen esitellyt täällä. Marko Kilven
Undertaker-sarjasta olen kirjoittanut aikaisemminkin, mutta neljännestä osasta
Kuoleman kosketus ja viidennestä Kuolemanpelko julkaisen jutun vasta
messujen jälkeen, kun Kuolemanpelon saa 6.10. arvostella.
Tässä jutussa käsittelen Patricia G. Bertényin Varjojen
lähettiläs -sarjaa, jonka aloitusosasta Salaisuuksien galleria esittelen
täällä. Paneelikeskustelua varten luin myös kakkososan Varjonen saari
sekä tietysti tämänvuotisen kolmososan eli Pimeyden kirjan, joka päättää
trilogian. Kyseessä on jatkuvajuoninen sarja, jonka osat kannattaa lukea ilmestymisjärjestyksessä.
Ainakin itselleni oli tarpeen kerrata myös aloitusosa pitkän lukutauon takia.
Tässä kohtaa lienee paikallaan varoittaa, että loppujutussa
on jonkin verran juonipaljastuksia. Jos siis et vielä ole lukenut Salaisuuksien
galleriaa tai Varjojen saarta, kannattanee jättää loppu tästä
jutusta odottelemaan. Tervetuloa takaisin tänne, kun kirjat on luettu ja olet
valmis jatkamaan Pimeyden kirjaan.
Salaisuuksien galleriasta kirjoittamani jutun lukeneille
ei varmaankaan tule yllätyksenä, että en ollut lukenut sarjan kakkososaa.
Todennäköisesti se sekä päätösosakin olisivat ilman tätä työtehtävää jääneet
minulta kokonaan väliin. Nyt voin kuitenkin todeta, etten ole enää kovin harmissani
siitä, että kävi kuten kävi. Varjojen lähettiläs -sarja on omassa genressään
oivallinen.
Näin jälkiviisaana on helppo todeta, että lähdin aikoinaan
lukemaan Salaisuuksien galleriaa aivan väärin. Odotin perinteisehköä
taidedekkaria, jossa ratkaistaan taideteoksiin liittyviä murhia tai muita
rikoksia. Aika pitkälle lukijan annetaan niin itselleen uskotellakin, vaikka
vinkkejä jostakin muusta viljellään kyllä avokätisesti. Joka tapauksessa päähenkilö
Jackie Saratoga on asianajofirman yksityisetsivä, joka alkaa selvitellä työnantajansa
Roberta Spencerin toiveesta vanhaa kuolemantapausta sekä siihen liittyviä
katoamisia.
Jackie ei kuitenkaan ole millään mittapuulla tavallinen sanfranciscolainen
yksityisetsivä, vaan hänellä on tohtorintutkinto taidehistoriasta. Hän on myös
täysin värisokea ja kuulee maalaukset. Ne puhuvat, huutavat ja kirkuvat hänelle.
Merkillinen taito on tehnyt hänestä vertaansa vailla olevan asiantuntijan, joka
erottaa aidot teokset väärennöksistä. Lisäksi Jackien ihossa näyttää olevan poikkeuksellisen
upeita tatuointeja. Näistä elämänsä yksityiskohdista Jackie ei tietenkään ole
hiiskunut sanaakaan pomolleen, johon on kuolettavan rakastunut.
Kirjan loppupuolella käy selväksi, että Jackiella on merkillisiä
yliluonnollisia voimia, jotka tekevät hänestä voittamattoman ja tappavan vaarallisen
pedon. Tatuoinnit ovat oikeasti pimeydestä peräisin olevia varjoja, jotka antavat
Jackielle taitoja, joita ei ihmisillä ole. Niiden avulla naiset ratkaisevat
kuuluisan Rodolfon ja hänen merkillisten taulujensa arvoituksen ja joutuvat
hengenvaaraan. Rikokset ratkeavat, mutta murhaaja apureineen pääsee pakoon.
Varjojen saari ei enää yritäkään kääriytyä dekkarikaapuun,
vaan tyyli muuttuu kauhufantasian ja paranormaalin romanssin sekaiseksi toimintaseikkailuksi,
jossa on mausteena historiaa ja arvoituksia. Tarinassa avataan paitsi Jackien
suvun taakkaa, jossa sukupolvesta toiseen valitaan tai uhrataan yksi suvun jäsen
varjojen lähettilääksi, gargoiliksi. Isoisä on aikaan siirtänyt kantamansa
varjot Jackieen.
Varjot ovat pimeyden voimia, jotka yrittävät päästä valtaan
maailmassa. Lähettilään tehtävänä on hallita varjoja ja estää pimeyttä murtautumasta
liikaa esiin. Jos kaksi maagista vanhaa kirjaa Voynich ja Soyga saavat
kadottamansa sivut takaisin ja pääsevät yhdistämään voimansa, maailma ja
ihmiskunta ovat tuhon omat. Eri tahot tavoittelevat maagisia teoksia saadakseen
niiden avulla valtaa, ja Varjojen saaren juonena on ympäri Eurooppaa
tapahtuva kilpajuoksu, jossa panokset ovat huikeat. Kiehtovana yksityiskohtana
mainittakoon, että Turun palo saa romaanissa uuden selityksen!
Varjojen saari loppuu lukijan kannalta kiduttavaan
loppukoukkuun Gotlantiin Visbyn kaupunginmuurien varjoissa. Häikäilemätön taistelu
kirjoista jatkuu Pimeyden kirjassa. Tapahtumat saavat jos mahdollista
vieläkin synkempiä kauhusävyjä. Jackien ja Robertan pahimmat viholliset eivät
ole ainoastaan pahansuovan ahneita vaan myös sadistisia. Ruumiita tulee yhä
lisää, mutta panokset pelissä ovat mittaamattomat.
Maailman pelastamisen lomassa Jackie ja Roberta rakastuvat
ja kärventyvät polttavan intohimonsa liekeissä. Koska Jackie on kaikkea muuta kuin
tavallinen kuolevainen, luokittelen heidän tarinansa paranormaaliksi
romanssiksi. Kiusoittelevat lemmenlieskat lyövät sen verran kuumina, että
määritelmä täyttyy hienosti senkin osalta. Kovin ruusuiselta rakastavaisten
tulevaisuus ei vaikuta, sillä pimeyden varjoilla on tapana kalvaa kantajansa
loppuun ennen kuin ne siirretään seuraavalle.
Bertényi on siis punonut melkoisen mielikuvituksellisen juonikudelman.
Jos sen vietäväksi antautuu eikä haikaile liian realismin perään, viihtyy
kyllä. Juonenkäänteitä, vauhtia ja vaaroja riittää miltei hengästymiseen asti.
Tunnelma on synkeä, kuten kunnon kauhutarinassa tietysti kuuluukin.
Patricia G. Bertényi: Pimeyden kirja
Tammi 2021. 316 s.
Äänikirjan lukija Anniina Piiparinen, kesto 10 h 12 min.
Arvostelukappale. Äänikirja BoobBeat.
Varjojen lähettiläs -sarja:
Salaisuuksien galleria
Varjojen saari
Pimeyden kirja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti