Lasten- ja nuortenkirjailija Hannele Lampelan uuden Talventaian
tarinoita -sarjan aloitusosan Lumikuningattaren lumous
ennakkokappale lojui sekin luvattoman pitkään luettavien kirjojen pinossani. En
ole Lampelan tuotannosta mitään aiemmin lukenut, vaikka kirjailijan nimi kyllä
kuulosti tutulta. Kustantamon esittelysivulla kerrotaan, että Lampelan
tuotantoa on muun muassa Prinsessa Pikkiriikki -sarja. Lampela on saanut
Kaarina Helakisa -palkinnon vuonna 2019. Lumikuningattaren lumous
oli Arvid Lydecken -palkintoehdokas.
Ennakkokappaleen saatesanoissa kirjailija kertoo uuden
sarjansa synnystä, että hän on halunnut kirjoittaa ylistyksen maailman
parhaille tarinoille. ”Se on kertomus rikkinäisten vanhempien lapsille ja
entisille lapsille.” Nämä teemat siis kietoutuvat yhteen tarinassa, joka on
suunnattu noin 9–12-vuotiaille lukijoille, mutta joka sopii myös vähän
nuoremmille ääneen luettavaksi.
Tarina alkaa päähenkilö Gretan ja tämän pikkuveljen Kain
esittelyllä. Perhe muuttaa tiheään tahtiin etsien paikkaa, jossa elämä voisi
olla onnellisempaa. Uusi koti muistuttaa Muumitaloa ruusuja tulvivan pikkukadun
varrella, mutta yö sen suojissa on yhtä levoton ja pelottava kuin ennenkin. Gretan
ikkunasta näkyy läheinen mäki, jonka nimi on Kukkukallio.
(Tässä vaiheessa minun oli pakko guuglata kirjailija, sillä
päivittäinen työmatkani kulkee komean Kukkukallion ohitse. Kyllä vain,
kirjailija onkin syntyjään Lohjalta!)
Ensimmäinen yö uudessa kodissa sujuu kuten tavallisesti.
Vanhemmat riitelevät kovaäänisesti, ja Kai vilahtaa isosiskon viereen turvaan.
Mutta aamulla Gretaa odottaa yllätys. Loppukesä on muuttunut yön aikana
talveksi, Kukkukallion laelle on ilmestynyt iso harmaa rakennus, mutta kaikkein
oudointa on, että Kai on kadonnut eivätkä vanhemmat tunnu edes muistavan
perheessä koskaan pientä poikaa olleenkaan.
Mitä Kaille on tapahtunut? Greta päätyy veljeä etsiessään
Kukkukalliolle ja sieltä kummallisen talon vaatekaapin läpi rinnakkaismaailmaan
nimeltä Talventaika. Gretalle selviää, että hänet on hyväksytty kokelasjäseneksi
Talventaian kiltaan ja Taianjultta-nimiseen kouluun opiskelemaan
tarinankertojan taitoja. Saavuttaakseen killan täysjäsenyyden hänen on
suoritettava koe, joka on jokaiselle kokelaalle erilainen. Gretan tehtävänä on
pelastaa Kai voittamattoman Lumikuningattaren kynsistä.
Lampelan luoma maailma on tosiaan melkoinen kunnianosoitus
tarinankerronnan taidolle ja satujen ja kertomusten lumoavalle maailmalle.
Gretan seikkailu on oikeaa intertekstuaalisuuden ilotulitusta. Tunnistin siitä
ainakin Narniaa, Harry Potteria, Liisaa Ihmemaassa, Peppi
Pitkätossua, Annelia ja Onnelia, Pientä tulitikkutyttöä ja
monia muita tunnettuja teoksia. Osaan viitataan aivan suoraankin, kuten H.
C. Andersenin Lumikuningattareen.
Gretan seikkailu on jännittävä, mutta koska kyseessä on
sarjan aloitusosa, ei liene paha juonipaljastus kertoa, että loppu on ainakin
osittain onnellinen. Greta oppii itsestään ja perheestään tärkeitä asioita,
jotka lohduttanevat niitä lukijoita, joilla on samanlaisia kokemuksia
perhe-elämästä ja maailmasta. Opettavaisuus ei kuitenkaan ole häiritsevän alleviivaavaa
tai sormea heristelevää.
Jatko-osa Lohikäärmeen kirous ilmestyy syyskuussa
2022. Kustantamon esittelyn mukaan se kertoo
uudelleen Prinsessa Ruususen ikiaikaisen myytin. Päähenkilö on tällä
kertaa Gretan Taianjultassa tapaama äksy Are, jonka on Tarinankertojien killan
jäseneksi päästäkseen selviydyttävä kaameasta tehtävästä. Valtava lohikäärme
pitää vallassaan Ruusujen kaupunkia, ja vain Are voi tuhota verenhimoisen
pedon. Mutta mistä tunnistaa hirviön ja kuka onkaan ruusujen todellinen
vihollinen?
Hannele Lampela: Talventaian tarinoita –
Lumikuningattaren kirous
Otava 2020. 256 s.
Kannet Johanna Junkala.
Äänikirjan lukija Mervi Takatalo, kesto 5 h 50 min.
Ennakkokappale. Äänikirja itse maksettu BookBeat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti