Olen useaan otteeseen ja eri yhteyksissä peräänkuuluttanut hyviä nuorille ja nuorille aikuisille suunnattuja dekkareita ja trillereitä. Niitä kun tuntuu
ilmestyvän todella vähän. Lapsille ja esiteini-ikäisille kirjoitettuja
laadukkaita jännityskirjoja ja -sarjoja kirjoitetaan suomalaisinkin voimin ihan
mukavasti, mutta sitten lähinnä kumisee tyhjää. Kuvitellaanko edelleen, että jännityskirjallisuutta
lukevat nuoret seilaavat teinivuosien lukuharrastuksen kannalta vaarallisen
kuilun yli Agatha Christien sinänsä mainioiden mutta nykymakuun kovin
hitaiden ja vähän pölyttyneiden arvoitusdekkarien matkassa?
Niinpä ilahduin saadessani Karistolta ennakkokappaleen englantilaisen
Holly Jacksonin esikoisromaanista Kiltin tytön murhaopas, joka on
nimenomaan kirjoitettu nuorille aikuisille. Tosin esimerkiksi Adlibriksessä Kiltin
tytön murhaopas ja sen jatko-osia suositellaan ikäryhmälle 12–15. Minusta
haarukka voisi hyvin olla 12–18, ehkä jopa 15–18. Nuoremmat kyllä lukisivat silti,
ehkä vielä innokkaamminkin.
Kiltin tytön murhaopas on ollut hurja menestys. Se ja
sen jatko-osat ovat keränneet runsaasti palkintoehdokkuuksia ja palkintoja, ja
teokset ovat myyneet valtavia määriä. Suomennos on tänä kesänä keikkunut kuunteluaikapalveluiden
kärkilistoilla. En ihmettele suosiota lainkaan. Itse aloitin kirjan
äänikirjaversiona lähinnä testatakseni, lähteekö juttu vetämään. Pian huomasin etsiskeleväni
sopivaa kuuntelupuuhaa päästäkseni kirjan pariin. Kun viimeiset puolitoista tuntia
oli vielä kuuntelematta ja yö oli jo pitkällä, oli pakko napata painettu versio
pinosta ja lukea itse loppuun.
Mielestäni kirja sopi oikein hyvin kuunneltavaksi, sillä
äänikirjatoteutukseen on panostettu. Toteutuksessa on nimittäin kolme eri
lukijaa, joista kaksi on mukana, kun luetaan kirjassa olevia litteroituja
haastatteluja. Silti painettuun versioon tarttuminen paljasti, että kirjan
sivuille on taitettu paljon visuaalista aineistoa, kuten karttoja ja kuvia, jotka
eivät äänikirjaversiossa välity yhtä hyvin tai lainkaan.
Lyhyt guuglailu paljastaa, että Holly Jackson on syntynyt vuonna
1992, suorittanut akateemisen tutkinnon pääaineenaan englanti ja asuu nykyään
Lontoossa. Good Girl's Guide to
Murder -sarjan ideana on Jacksonin mukaan olla vetävä kirjallinen versio
true crime -podcasteista, joita hän innokkaasti kuuntelee. Itse en ole yhtään
innokas true crime -fani, mutta se ei haitannut. Koukutuin silti tarinaan ihan
totaalisesti.
Pippa tai ystävien kesken Pip Fitz-Amobi käy Little Kiltonin
pikkukaupungin oppikoulun (kuten koulumuoto on kirjassa suomennettu,
brittiläinen koulujärjestelmä kun ei ihan vastaa suomalaista) viimeistä
luokkaa. Syksystä on tulossa rankka. On kirjoitettava lopputyö eli laaja
tutkielma vapaavalintaisesta aiheesta sekä pyrittävä jatko-opintoihin
yliopistoon. Pip on älykäs, lahjakas, erittäin tunnollinen ja hyvin
päämäärätietoinen opiskelija, ja hän tähtää tosissaan Cambridgen yliopistoon.
Pip päättää valita lopputyönsä aiheeksi kotikaupungissaan
viisi vuotta aikaisemmin sattuneen traagisen katoamistapauksen. 17-vuotias
Andie Bell katosi jäljettömiin, ja vain kaksi päivää myöhemmin hänen poikaystävänsä
Sal Singh teki itsemurhan ja jätti jälkeensä tunnustuskirjeen. Andien ruumista
ei kuitenkaan löydetty, mutta poliisitutkinta päättyi Salin tunnustukseen.
Pip ei halua uskoa, että Sal Singh olisi oikeasti tappanut
Andien ja itsensä. Pip on tuntenut Salin aikanaan etäisesti mutta kuitenkin.
Mukava nuori mies oli suhtautunut 12-vuotiaaseen Pipiin ystävällisesti. Nyt
Singhien perhe asuu edelleen Little Kiltonissa kaikkien halveksimana
hylkiöjoukkona. Pip päättää koota rohkeutensa ja aloittaa tutkielmansa taustoituksen
menemällä tapaamaan Salin pikkuveljeä Ravia, joka on suurin piirtein Pipin
ikäinen nuorukainen. Vastahakoisesti Ravi suostuu keskustelemaan Pipin kanssa
ja lopulta innostuu tämän tutkimussuunnitelmasta. Hänkään ei voi uskoa veljensä
syyllisyyteen, ja nyt hän voisi auttaa Pipiä saamaan totuuden selville.
Pip ja Ravi tekevät valtavasti töitä haastatellessaan kaikkia
mahdollisia tahoja ja etsiessään materiaalia internetistä ja kaikista kuviteltavista
lähteistä. Vähän kerrallaan viiden vuoden takaiset tapahtumat alkavat hahmottua.
Epämiellyttävä yllätys nuorille on, miten paljon ikäviä ja rumia asioita alkaa
paljastua oikeastaan kaikista ihmisistä, jotka liittyvät tapaukseen edes
etäisesti. Salaisuuksia on joka puolella, mihin he huomionsa milloinkin
kääntävät, eikä Andiekaan ole ollut mikään puhdas pulmunen. Epäilyttävien
ihmisten lista venyy venymistään. Mutta mitkä asiat ja ihmiset liittyvät Andien
katoamiseen ja Salin kuolemaan?
Vielä paljon ikävämpi yllätys on, että joku ei lainkaan pidä
siitä, että Pip on alkanut penkoa jo ratkaistuna pidettyä tapausta. Hän alkaa
saada uhkausviestejä, ja samalla myös kirjan tunnelma alkaa kuin varkain
muuttua yhä uhkaavammaksi. Pip ja Ravi eivät kaikissa käänteissä toimi aivan sääntöjä
eivätkä edes lakeja pilkun tarkasti noudattaen, ja välillä lukijan sydäntä
kylmää heidän viaton varomattomuutensa. Kuinka pitkälle uhkaaja, joka todennäköisesti
on myös murhaaja, on valmis menemään?
Pip on mukavanoloinen nuori nainen, jonka kautta pääsee
murhatutkinnan lisäksi kurkistamaan brittiläiseen keskiluokan elämään.
Koulukuviot on kuvattu sen verran ylimalkaisesti, ettei niiden parissa pääse
pitkästymään, oikeastaan päinvastoin, ne ovat näin ulkopuolisesta ihan
kiinnostavia. Pipin oma perhe on sympaattinen ja turvallinen, ja Ravi tuo kuvioon
hyvän lisäsäväyksen.
Näin keski-ikäisen lukijan silmään vähän pistää, miten
itsestään selvänä kirjassa kuvataan erilaisten huumeiden käyttöä. Se tuntuu
olevan luonteva osa alaikäistenkin opiskelijoiden bilettämistä siinä missä meillä
(vielä) kuvataan alkoholin käyttöä vastaavissa tilanteissa. Tämä ei ole
moralisoiva kommentti, vaan vain kiinnostava ja vähän huolestuttava huomio.
On hienoa, että Kiltin tytön murhaopas on suomennettu
ja että se on löytänyt ainakin runsaasti kuuntelijoita. Toivon, että kirja
löytää myös varsinaisen kohderyhmänsä käsiin, vaikka se sopii mainiosti varttuneempienkin
nautittavaksi. Olisi hienoa saada sarjan seuraavia osia pikapuoliin suomeksi. Vielä
enemmän toivon, että kustantamojen kammioissa suosiollisemmin suhtauduttaisiin myös
kotimaisiin nuorten aikuisten jännityskirjoihin. Onhan sellaisia käsikirjoituksia
runsaasti tarjolla, onhan?
Holly Jackson: Kiltin tytön murhaopas (A Good Girl's Guide to Murder)
Suom. Leena Ojalatva.
Karisto 2022. 418 s.
Äänikirjan lukijat Yasmine Yamajako, Valtteri Lehtinen ja Mimosa Willamo.
Ennakkokappale. Äänikirja itse maksettu kuunteluaikapalvelu.
Good Girl's
Guide to Murder -sarjan teokset:
A Good Girl's Guide to Murder (2019) (suom. Kiltin
tytön murhaopas, 2022)
Good Girl, Bad Blood (2020)
As Good As Dead (2021)
Kill Joy (2022)
Totta on, että näitä jännityskirjoja näyttäisi olevan nuorille vähän. Hirveästi on tarjontaa fantasiasta.
VastaaPoistaTuosta huumeiden käytöstä tuli mieleen Kale Puontin Milo, jossa nuoret aikuiset helsinkiläiset käyttivät huumeita kuin karkkia. Voisi kuvitella entisen huumepoliisin tuntevan tuon puolen. Huolestuttavaa!