Tervahovi on Johanna Valkaman historiallisen
Ilkkalan Susanna -romaanitrilogian päätösosa. Aloitusosa Katariinanpyörä
sijoittuu vuoteen 1597. Jaakko Ilkka kannattajineen on hävinnyt nuijasodan, ja
Jaakko itse on teloitettu. Jaakon leski Susanna Katariina Ilkka os. Weck joutuu
lähtemään Pohjanmaalta kohti Turkua voidakseen pelastaa oman ja lastensa
tulevaisuuden.
Kuningatarlaiva sijoittuu vuoteen 1625 ja
Pohjanlahden toiselle puolelle Tukkiholmiin. Katariina on muuttanut valtakunnan
pääkaupunkiin ottolastensa kanssa ja ryhtynyt pyörittämään maustekauppaa.
Kauppakumppanin poismeno kuitenkin saattaa Katariinan pienen perheen pahaan talousahdinkoon.
Tervahovin tapahtumat sijoittuvat nekin Tukkiholmiin,
mutta ajassa on taas tehty reilu loikka eteenpäin. Nyt valtakuntaa hallitsee
nuori Kristiina-kuningatar, kun eletään vuotta 1648. Katariina on saavuttanut
kunnioitettavan iän ja on jo yli 70-vuotias. Tervakauppa on suvun liiketoimien
selkäranka ja ydin, mutta taivaalle alkaa kertyä uhkaavia pilviä, kun
Katariinan ja hänen kauppahuoneensa pahimmat kilpailijat alkavat suunnitella
tervakomppaniaa. Osakkuuteen vaadittaisiin oman laivan varustamista. Miten
kummassa sellainen pienporvareilta onnistuisi?
Katariina ei jouda muutenkaan viettämään rauhallisia
vanhuudenpäiviä, sillä hänen ovelleen tupsahtaa yllättäen vieras meren takaa.
Pojanpoika Samuel Joosepinpoika Ilkka on lähetetty Katariinan hoiviin.
Nuorukaisella on vaivoinaan taipumus unissakävelyyn. Lisäksi hän myös puhuu
unissaan, mikä on herättänyt kotipuolessa pahoja puheita ja epäilyksiä, onhan
pojalla vielä kaiken lisäksi eripariset silmätkin. Samuel haluaa oppia
kauppaporvariksi, ja Katariina ryhtyy innokkaasti raivaamaan suojatilleen tietä
Tukkiholmin suhdeverkostoissa.
Toinenkin kohtaaminen saa Katariinan veren virtaamaan
kiivaammin. Kapteeni Söfring Hansson on palannut Uudesta maailmasta monen
vuoden jälkeen Tukkiholmiin. Miksi mies ei ole vaivautunut ilmoittamaan
tulostaan mitään Katariinalle?
Odotettu Tervahovi jää harmillisesti lähinnä pitkitetyksi
epilogiksi kahdelle aiemmalle romaanille. On toki mukavaa päästä päivittämään
Katariinan ja hänen lähipiirinsä kuulumiset sekä heidän kauttaan kurkistamaan Tukkiholmin
valtakiemuroihin ja jopa Tre Kronor -linnan uumeniin. 1600-luvun puolivälin
elämänmeno valtakunnan hallinnon ytimen tuntumassa on kiinnostavaa, ja Valkama
on kaivanut esiin mielenkiintoisia kuriositeetteja kuten kuninkaallisen
pallohallin, jossa pelattiin koukuttavaa tennispeliä.
Samuelin unissakävely ja -puhuminen, tervakomppanian
muodostama taloudellinen uhka ja Söfringin omituinen käytös eivät kuitenkaan
riitä luomaan Tervahoviin kunnon jännitettä. Kaikki kuvaan ilmaantuvat
vaikeudet saavat ratkaisunsa kovin helposti, välillä jopa ällistyttävän
pikaisesti. Kuningatarlaivan dramaattisten tapahtumien kaltaista huipennusta
jäin turhaan kaipaamaan. Esimerkiksi kuningatar Kristiina* on verrattoman
kiinnostava historiallinen henkilö, mutta häntäkään ei juuri tarinassa
hyödynnetä.
Mielenkiintoinen tieto on, että Samuel Joosepinpoika Ilkka
on historiallinen henkilö ja on sidoksissa kirjailijan omaan sukuhistoriaan. Tämän kirjailija kertoo jälkisanoissa.
Parhaiten Tervahovi toiminee niille lukijoille, jotka
tarttuvat Katariinanpyörään vasta nyt, koko sarjan valmistuttua, ja voivat
lukea koko trilogian yhteen menoon. Itse olen tyytyväinen, että syksyn Tukholman-matkalla
kävimme Vasa-museon lisäksi tutustumassa myös kuninkaanlinnan yhteydessä sijaitsevaan Tre Kronor -museoon ja nykyiseen kuninkaanlinnaan.
Kerrankin olin kaukaa viisas!
Johanna Valkama: Tervahovi
Otava, 2023. 234 s.
Äänikirjan lukija Elina Varjomäki.
Kansi Timo Numminen.
Arvostelukappale. Äänikirja itse maksettu kuunteluaikapalvelu.
Kuningatar Kristiinasta kiinnostuneille suosittelen
lämpimästi Peter Englundin tietoteosta Kuningatar Kristiina
(WSOY, 2012).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti