Hope Adams: Vaaralliset naiset

 

Hope Adamsin tositapahtumiin perustuva historiallinen romaani Vaaralliset naiset sopii loistavasti tämän #naistenviikko2023-teeman jatkoksi. Kirjailija kertoo romaanin kiitososuudessa saaneensa kirjaidean nähtyään Rajahin tilkkupeitteen Lontoon Victoria ja Albert Museumissa vuonna 2009, kun se oli näyttelyssä lainassa Australian kansallisgallerialta.

Britit karkottivat Australiaan ja Tasmaniaan vuosien 1787 ja 1868 välisenä aikana kaikkiaan 166 000 vankia. Karkotus oli siis yleinen rangaistusmuoto, ja sitä käytettiin yleensä vähäisempiin rikoksiin tai nykynäkökulmista jopa rikkeisiin syyllistyneisiin vankeihin. Karkotetuksi saattoi päätyä niin näpistyksestä kuin raiskauksestakin. Vakavimpiin tekoihin syyllistyneet suljettiin perillä pahamaineisiin rangaistussiirtoloihin, mutta pienempiä rikoksia tehneet tulivat asuttamaan siirtokuntia. Karkotusta pidettiin paitsi rangaistuksena myös uutena mahdollisuutena, tilaisuutena aloittaa puhtaalta pöydältä.

Vuonna 1841 parkkilaiva Rajah seilasi Lontoosta Van Diemenin maahan eli nykyiseen Tasmaniaan Hobartin satamaan kapteeni Charles Fergusonin johdolla. Kyydissä oli satakahdeksankymmentä naisrangaistusvankia, jotka oli tuomittu karkotettaviksi. Naisten mukana matkusti 23-vuotias johtajatar Kezia Hayter, jonka tehtävänä oli ohjata naisten käsitöiden tekoa matkan aikana. Yhteistyönä valmistui Rajahin tilkkupeitteeksi kutsuttu työ, joka tehtiin kiitokseksi naiskomitealle. Kuvia kyseisestä tilkkupeitteestä löytyy helposti guuglaamalla.

Tätä kehystä Hope Adams on käyttänyt romaaninsa pohjana, mutta itse tapahtumat laivalla ovat fiktiota. Romaanissa Rajahilla tapahtuu rikos, vakava puukotus, jota yritetään ratkaista ennen kuin alus saapuu määränpäähänsä.

Hope on rikkonut kronologisen järjestyksen, ja tarina etenee kahdessa aikatasossa. Toisessa edetään huhtikuusta eli laivan lähdöstä kohti nykyhetkeä. Heinäkuun alussa tapahtuu siis rikos, jonka uhri on yksi vangeista, Hattie Matthews. Nainen saa kannella puukosta kylkeensä hengenvaarallisesti. Nykyhetki alkaa tästä rikoksesta ja jatkuu aina siihen asti, että laiva saapuu perille. Aikatasot kohtaavat vähän ennen sitä toisensa.

Kapteeni Ferguson kokoaa tutkintaryhmän, jonka on tarkoitus kannella tapahtumahetkellä olleita naisia haastattelemalla selvittää rikoksen tekijä. Ryhmän muodostavat kapteeni itse, laivan lääkäri James Donovan, matkustajana oleva pastori Roland Davies ja romaanin päähenkilö Kezia Hayter, jonka tilkkupeitettä ompelevan naisryhmän jäsenistä jonkun oletetaan olevan syyllinen. Kezia on teräväjärkinen ja oikeudentuntoinen nuori nainen, mutta pastori Davies on kova vastus patavanhoillisine ennakkoluuloineen ja ylimielisine asenteineen.

Adams onnistuu parhaiten kuvatessaan olosuhteita laivalla ja muutenkin ajankuva vaikuttaa realistiselta. Antoisimpia vaikkakin sydäntä raastavia ovat laivalla olevien naisten tarinat. Monet rivosuiset ja kovapintaiset naiset sulavat vähitellen pitkän ja vaikean matkan aikana. Myös yhteinen työ sitoo heidät tiiviimmäksi joukoksi aivan kuten Kezia on toivonutkin.

Ompelutyön äärellä moni avautuu ja kertoo oman kauhean tarinansa. Useimmat ovat päätyneet rikoksiin onnettomien olosuhteiden takia. Monilla on tai on ollut lapsia elätettävinään, joten vaihtoehtoja ei ole ollut. Jälleen toistuvat tarinat alistamisesta, hyväksikäytöistä, raiskauksista ja väkivallasta sekä epäoikeudenmukaisesta kaksinaismoraalista.

Vaaralliset naiset on parempi realistisromanttisena historiallisena romaanina kuin rikosmysteerinä luettuna, mutta kieltämättä rikos ja sen selvittely luovat laivamatkan kuvaukseen tarvittavan jännitteen. Suljettu paikka, laiva keskellä valtamerta, on rikoksen näyttämönä oivallinen. Sen sijaan rikoksen varsinainen selvittely tarjoaa vähänlaisesti aineksia, ja kuten sanottu, parasta antia ovat naisten tarinat.

Hope Adams: Vaaralliset naiset (Dangerous Women)
Suom. Arto Konttinen.
Sitruuna 2023. 426 s.
Äänikirjan lukija Johanna Kokko.

Arvostelukappale. Äänikirja itse maksettu kuunteluaikapalvelu.