Satu Tammela: Murtumia

 

Suomalainen säeromaani täyttää ihan näillä näppäimillä kymmenen vuotta, sillä Kirsti Kurosen Paha puuska ilmestyi alkuvuodesta 2015. Minulla ei ollut tästä lähestyvästä tasavuodesta mielikuvaa, kun loppukesällä ehdotin vetämälleni LYLLin lukupiirille joulukuun kokoontumisen teemaksi säeromaania. Minulla ei myöskään ollut aavistusta siitä, että lohjalainen kollegamme Satu Tammela oli keväämmällä julkaissut esikoisteoksensa Murtumia, joka on nimenomaan säeromaani.

Yhdistimme ehdotukseni ja Murtumia siten, että kutsuimme Satu Tammelan lukupiirin vieraaksi ja päätimme lukea paitsi Murtumia-säeromaanin myös muita säeromaaneja. Vinkkilistani elokuulta oli seuraavanlainen (tähdellä merkityt lisätty listalle ja/tai ilmestymässä myöhemmin):

Elizabeth Acevedo: Runoilija X
Elizabeth Acevedo: Maata jalkojen alle
Sarah Crossan: Kuunnousu
Sarah Crossan: Yksi
Sini Helminen: Kunnes kuolen
Kirsti Kuronen: Paha puuska
Kirsti Kuronen: Pönttö
Kirsti Kuronen: Merikki
Aino Leppänen: Luk(i)ossa
Aino Leppänen: Luk(i)ossa tokalla*
Tittamari Marttinen: Tähdet syntyvät sattumalta  (Rakkausmyrsky-sarja 1)
Tittamari Marttinen: Toinen sadetta, toinen tuulta(Rakkausmyrsky-sarja 2)
Tittamari Marttinen: Myrskyn jälkeen aurinko (Rakkausmyrsky-sarja 3)*
Tiia Mattila: Humalan soundtrack*
J. S. Meresmaa: Dodo
J. S. Meresmaa: Khimaira
J. S. Meresmaa: Kerberos
Anne Muhonen: Kuuden kättelyn sääntö *
Sara Norja: Kummajaisten kesä
Jason Reynolds: Minuutin mittainen ikuisuus
Veera Salmi: Olin niinku aurinko paistais
Hanna van der Steen: Punapipoinen poika
Satu Tammela: Murtumia
Dess Terentjeva: Ihana
Dess Terentjeva: Freestyle
Dess Terentjeva: Zeno
Jacqueline Wilson: Ruskea tyttö unelmoi
Sinikka Vuola: Myrskyn anatomia
Sanni Ylimartimo: Pimeässä loistavat tähdet

Päivitän mielelläni listaa vinkkienne perusteella, joten jättäkää tiedot puuttuvista ja uusista suomenkielisistä säeromaaneista kommentteihin alle. Kiitos!

Kerrataan tähän vielä Wikipedian määritelmä säeromaanille:

”Säeromaani on kaunokirjallisuuden laji, jossa kerronta etenee ilmavasti lyhyiden säkeiden muodossa. Se on noussut maailmantietoisuuteen 2010-luvulla nuortenaikuisten kirjallisuuden suosion myötä. Suomenkielisen termin lajille esitteli kirjailija Anneli Kanto. Ensimmäinen Suomessa säeromaaneja kirjoittanut kirjailija on Kirsti Kuronen, jolta on julkaistu säeromaanit Paha puuska, Pönttö ja Merikki.”

Harmillisesti tuo Wikipedian artikkeli ei ole viime vuosina päivittynyt.

Satu Tammelan Murtumia on hyvin tyypillinen säeromaani, eli se on nuortenkirja, joka tietysti sopii loistavasti myös aikuisille luettavaksi. Päähenkilö Frida elää lapsuuden ja nuoruuden murroskohdassa seitsemännen kouluvuoden alussa, kun siirrytään alakoulusta yläkouluun. Frida on vielä kesälomalla nauttinut mielikuvitusleikistä parhaan ystävänsä Liinan kanssa salaisessa metsässä.

Tytöt ovat olleet erottamattomat, ja Vaahterametsän siimeksessä leikin pyörteissä heistä on tullut keijuystävät Isador ja Isidir. Kun seiskaluokka alkaa, ei Liina enää halua olla hohtavasiipinen keijutyttö Isidir. Muutenkin kaikki menee pilalle, kun Liina omavaltaisesti tuo Vaahterametsään ärsyttävän Ninon.

Nino on tyttöjen luokkakaveri, sanavalmis, kovaääninen ja tumma komistus, joka alkaa salaisesti kiehtoa myös ujoa Fridaa. Poika tuntuu kuitenkin olevan kauniin ja itsevarman Liinan poikaystävä.

Frida kipuilee murrosiän alkua muutenkin. Kotona on vaikeaa, kun isän suhde työkaveriin paljastuu. Sekä äiti että Frida käyvät salaa itkemässä huoliaan vaatehuoneessa, ennen kuin he muuttavat kerrostaloon, samaan, jossa Ninon perhe asuu. Pojan koti ja tausta ovat kuitenkin erilaiset kuin Fridan. Törmäyksiä on siis luvassa, kun Fridan ja Ninon välit syyslukukauden aikana vaivihkaa muuttuvat.  

Säeromaanin ideaan liittyy oikeinkirjoitusnormien viskaaminen nurkkaan. Tammela on ammatiltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, joten se lienee ollut sekä vaikeaa että vapauttavaa. Murtumissa ei ole pisteitä eikä pilkkuja, mutta kysymys- ja huutomerkkejä vilahtelee tarvittaessa. Lukuja ei ole nimetty, mutta ne on numeroitu.

Tammela käyttää myös jonkin verran typografisia keinoja. Unijaksot on erotettu muusta tekstistä kursiivilla, ja joissakin kohdissa kirjasinkoko vaihtelee korostaen Fridan mielentiloja ja tunteita. Muuten tekstin ulkoasu on melko maltillinen.

Murtumia on säeromaanille ominaisesti nopealukuinen teos. Säeromaanin rivien väliin voi kuitenkin mahtua paljon, niin Murtumienkin. Tammela tavoittaa hienosti nuorten ajatusmaailman ja tunnekuohut, ensimmäiset hapuilevat seurusteluyritykset, kaverisuhteiden karikot ja muut tavallisen arjen kipukohdat. Murtumia on myös lempeä romaani, sillä vaikka kaikki tuntuu välillä murenevan Fridan ympäriltä ja maailma näyttää mustalta, asiat kuitenkin lopulta järjestyvät tavalla tai toisella.

Satu Tammela: Murtumia
Kaarna 2024. 138 s.

Ostettu.